peemaa

Uuden arvion taustalla ovat heikentyneet talousennusteet ja EU:n alijäämäsääntö. Jäsenvaltion julkisen talouden alijäämä saa ylittää kolmen prosentin rajan suhteessa bruttokansantuotteeseen vain tilapäisesti.

Välttääkseen EU:n liiallisen alijäämän menettelyn eli ”tarkkailuluokan” Suomen pitäisi painaa ensi vuoden alijäämäsuhteensa noin 2,8–2,9 prosenttiin. Näin arvioivat valtiovarainministeriön asiantuntijat, kertoo kansliapäällikkö Juha Majanen.

EU:n alijäämäsääntö ei ole uusi asia. Riski liiallisen alijäämän menettelyyn joutumisesta on kuitenkin kasvanut talousennusteiden heikentyessä. Hallitusohjelmassa sovitut säästötoimet eivät likimainkaan riitä.

Suomi voi toki halutessaan olla noudattamatta alijäämäsääntöä.

Liiallisen alijäämän menettelyssä Euroopan komissio patistaisi Suomea tekemään lisätoimia talouden tervehdyttämiseksi.

Hallituksella on toisaalta poliittista painetta tehdä riittävät säästöt menettelyn välttämiseksi. Talouden kuntoon panemista luvanneet puolueet tuskin haluavat olla viemässä Suomea ensimmäistä kertaa ”tarkkailuluokalle”.

Hallituksen taloussuunnitelmat olikin aluksi aika kunnianhimottomia. Jos ne aikoo jatkaa Suomen mallioppiluutta, ne joutuu etsimään kunnianhimonsa jostain. Artikkeli arvioi et kolmen miljardin lisäsäästöt vaatis arvonlisäveroon, eläkkeisiin ja koulutukseen koskemista. Säästömäärään johtaneissa ennusteissa ei ole mukana hallituksessa jo tehtyjen toimien vaikutusta, joten koko potti voi olla pienempikin, mut se vaatisi et jo tehdyt toimet toimii.

Valtaosa koronatukea saaneista yrityksistä ei olisi tarvinnut tukea, koska ne olisivat pysyneet voitollisina myös ilman sitä. Asia ilmenee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimuksesta, joka tarkastelee koronakriisin seurauksena käyttöön otettujen yritystukien kohdentumista erilaisille yrityksille.

Etlan mukaan on huomionarvoista, että tuet kohdentuivat systemaattisesti useammin vähemmän tuottaville yrityksille sekä sellaisille yrityksille, jotka eivät vaikuta normaaliaikanakaan elinkelpoisilta. Tuottamattoman toiminnan keinotekoinen säilyttäminen vaikuttaa tutkimuksen mukaan haitallisesti tulevaan tuottavuuskehitykseen.

ETLA:n sivuilla kerrotaan:

[…] koronatuet kohdistuivat useimmiten (noin 70 %) yrityksiin, jotka olisivat olleet voitollisia ilman tukeakin. Voitolliseksi tuet tekivät vain harvan yrityksen (noin 1 % yrityksistä).

Kansainvälisen taloustieteellisen kirjallisuuden perusteella yritystuet ovat onnistuneet lisäämään työllisyyttä ja pienentämään yritystoiminnan sulkemisen todennäköisyyttä. Tukien vaikutukset ovat kuitenkin olleet usein suuremmat pienille yrityksille kuin suurille yrityksille.

– Myös koronapandemian alussa myönnetyt tuet ovat olleet vaikuttavampia kuin myöhemmin myönnetyt, mikä laittaa pohtimaan sitä, olisiko tukien myöntäminen pitänyt lopettaa jo aiemmin, sanoo Etlan Olli Ropponen.

Huonosti kohdistetun yritystuen riski on et se ylläpitää yriyksiä, joiden pitäisi antaa kaatua terveiden tai uusien yritysten tieltä. Aika huoletta voi väittää että koronatukien tarkoitus oli pitää kaikenlaisia yrityksiä pystyssä, jotta ei olisi tullut konkurssiaallon seurauksena työttömyysaaltoa. Mut vaikka se oli tukien tarkoitus, näyttää siltä että 70% tukia saaneista yrityksistä ei välttämättä olis tarvinnu niitä.

Etlan tutkimus (pdf) kertoo zombie-yrityksistä jotka sai koronatukia, myös muissa maissa kuin vain Suomessa. Ne määritteli zombien yritykseksi, jonka käyttökate ei riittänyt kattamaan rahoitusmenoja koronaa edeltävillä vuosilla 2017-2019 ja jotka on ollu olemassa vähintään viisi vuotta.

Rapsassa on kätsyjä graafeja (s. 28-34), joista selviää miten eri tukimuodot osui eri aloilla zombie-yrityksiin. Osa tuista vältteli niitä ja osa näyttää painottuneen niihin. Eroa on myös sillä oliko kyse lainamuotoisesta vai avustusmuotoisesta tuesta.

Siinä missä zombie-yrityksiä on 5,2 % kaikista yrityksistä, tukia saaneiden zombie-yritysten osuus on 7,2 %. Erityisesti havaitaan, että zombie-yritykset ovat saaneet Business Finlandin häiriörahoitusta muita yrityksiä useammin (11,3 % vs 5,7 %). Lainamuotoisten koronatukien osalta keskeinen havainto on, että niitä sai hyvin harva yritys, vain 0.08 % kaikista yrityksistä. Jakautumisen osalta lainamuotoisia tukia kohdistui useammin zombie-yrityksille kuin muille yrityksille.

Iso osa tuista meni yrityksille, jotka olisivat olleen voitollisia myös ilman tukia:

[…] valtaosa yrityksistä (69 %) olisi ollut voitollisia myös ilman tukea vuonna 2020. Nämä yritykset eivät olisi tarvinneet tukea selvitäkseen kriisin yli. Toiseksi eniten (30 %) on sellaisia yrityksiä, jotka olivat tappiollisia myös tukien jälkeen. Näiden tappiot ovat olleet pienempiä tukien seurauksena, mikä on voinut kasvattaa niiden todennäköisyyttä selvitä kriisin yli.

[…] vuonna 2021 sellaisia yrityksiä, joiden tulos muuttui positiiviseksi tukien ansiosta, on verrattain vähän

Rapsa arvioi että koska tuet vaikutti yritysten voitollisuuteen vähemmän vuonna 2021 kuin 2020, tukien tarve oli vuonna 2021 pienempi.

Yritystuet on työkalu siinä missä muutkin, niitä voi käyttää jonkin tavoitteen saavuttamiseksi tai jonkin ongelman aiheuttamiseksi. Tämän rapsan perusteella vois arvioida et iso osa koronatuista meni yrityksille jotka niitä ei oikeastaan tarvinnu tai yrityksille, joiden keinotekoinen pystyssäpitäminen ei ole isommassa kuvassa järkevää. Toinen keskustelu on sit et onko sellaisia työkaluja olemassa joilla voidaan annetussa ajassa erottaa toisistaan yritykset joita kannattaa tukea niistä joiden tukemista voi välttää.

Venäjän vastaisten pakotteiden takia länsimaiset varustamot eivät enää kuljeta venäläistä öljyä, jos sen hinta ylittää sallitun 60 dollarin hintakaton. Tämä on saanut Venäjän turvautumaan varustamoihin ja tankkereihin, jotka eivät pakotteista välitä.

Venäjän öljysatamista rahdataan raakaöljyä nyt muun muassa Gabonin, Kamerunin, Marshallsaarten, Cookinsaarten ja Liberian lipun alla kulkevilla tankkereilla.

Suomenlahden merivartioston apulaiskomentaja Mikko Hirvi muistuttaa, että laivoissa ja niiden miehistöjen ammattitaidossa ei välttämättä ole mitään moitittavaa. Mutta kovin paljon tietoa niistä ei ole.

– Merivartioston keinoilla ei ole mahdollisuutta arvioida miehistön pätevyyttä. Yleisesti voisi todeta, että jos alus tai miehistö ei ole operoinut jääolosuhteessa, niin se on uusi olosuhde, joka vaatii omia erityistaitoja, Hirvi muotoilee.

Venäläistä öljyä kuljettavat puutteelliset laivat ei ole uusi ilmiö. Vuonna 2022 niiden määrä oli 103, nykyään niitä on varmaan enemmän. Laivojen hankinnan on hoitanu epätyypilliset tahot, eikä ole selvää missä kunnossa ne on tai mikä vakuutus niissä on.

Braemarin tutkimusyksikön johtaja Anoop Singh kertoo, että rekistereihin on ilmaantunut runsaasti nimettömiä tai uusia ostajia. Kyse on tyypillisesti 12–15 vuotta vanhoista aluksista, joita oletettavasti romutetaan lähivuosina.

– Kyse on ostajista, joita me, pitkään toimineena välittäjänä, emme tunne, Singh sanoi FT:lle. Uskomme, että enemmistö näistä aluksista on menossa Venäjälle.

Sit kun Venäjä ohjeistaa kaksi niistä törmäämään toisiinsa, meillä on iso öljylautta tossa.

Poliisin operatiivinen tiedottaminen viestipalvelu X:ssä loppuu 1. helmikuuta.

Tämän jälkeen muun muassa henkeen ja terveyteen liittyvistä poliisitehtävistä, akuuteista rikosasioista ja liikenneonnettomuuksista tiedotetaan poliisi.fi -sivustolla.

Poliisitarkastaja Eeva Törmänen Poliisihallituksesta toteaa tiedotteessa, että poliisin on voitava luottaa siihen, että viesti välittyy ihmisille lähes reaaliajassa.

”Siirtämällä operatiivisten tilanteiden viestinnän kaikille avoimelle poliisi.fi -sivustolle edistämme myös yhdenvertaisuutta. Ei-operatiivisessa viestinnässä poliisi käyttää X-viestipalvelua jatkossakin”, Törmänen jatkaa.

Ainoa tapa jäljellä käyttää Twitteriä on kirjautua siihen, muuten twiitit ei tule aikajärjestyksessä. Olis ollu aikamoinen vaatimus et seuratakseen poliisin kiireellistä viestintää pitäis olla ulkomaalaisen palvelun tili olemassa. Ja vaikka käyttäjät kirjautuisi palveluun, Twitter voi yhtäkkiä vaan lopettaa twittien julkaisun, kuten kävi kuukausi sitten Japanin maanjäristyksen yhteydessä. (Linkki toimi nyt, toimivan Nitter-instanssin löytäminen on hankalaa.)

Tiedotteen mukaan alkukankeutta on odotettavissa.

Koska kyseessä on uusi toiminnallisuus, on mahdollista, että alkuvaiheessa päivittyvien uutisten tuottamisessa on pientä takeltelua.

Sanoman urheilutoimituksen tietojen mukaan kaupasta on nyt sovittu ja kaupantekopäiväksi on päätetty 28. helmikuuta.

Sopimuksista huolimatta hallin ostajaehdokas pelkää yhä, että venäläiset voisivat vetäytyä kaupasta ennen helmikuun loppua.

Helsingin kaupunki onkin jo aloittanut valmistelut areenan pakkolunastamiseksi. Kaupunki siis edistää nyt pakkolunastusta siltä varalta, etteivät vapaaehtoiset kaupat lopulta synnykään.

Suunnitelma ja varasuunnitelma on olemassa, eiköhän se tästä mene ainakin parempaan suuntaan.

Suomen ja Viron välissä on normaalisti kaksi tasavirtakaapelia, Estlink 1 ja Estlink 2, tämä häiriö osui niistä suurempikapasiteettiseen Estlink 2:een. Estlink 2:n kapasiteetti on n. 650 MW, kun molemmat Estlinkit on yhteensä n. 1 GW, eli kaksi kolmasosaa puuttuu.

Kun on kyse merikaapelista ja katkon syy ei ole vielä selvillä, ensimmäinen ajatus on tietenkin et siellä on taas esitelty merimiestaitoja. Mut, eiköhän katkon syy ja kesto paljastu tässä kohtapuolin. Jos se on pitkä katko, niin OL3 on huollossa maaliskuun alusta huhtikuun alkuun, silloin voi olla jänskää. Kun Suomen kaikki sähköntuotanto on käytettävissä, kaapelilla viedään sähköä Viroon, mutta se voi myös tuoda sähköä Suomeen, jos sitä täällä tarvitaan.

e. Fingrid päivitti:

Päivitys 26.1.2024 klo 20:30

Tarkkaa vikapaikka ei ole mittauksissa vielä löytynyt, joten vian etsintä jatkuu edelleen.

Uusimman arvion mukaan yhteys on pois käytöstä 4.2.2024 asti.

Vois olettaa et niillä on joku tieto vian laadusta, ku niillä on korjausaikakin arvattuna. Joten, ehkä ei tällä kertaa ollu ankkuri.

e2. Fingrid päivitti sunnuntaina:

Sunnuntain aikana vika saatiin paikannettua ranta-alueelle Virossa. Vian tarkempi paikannus jatkuu edelleen, ja korjausaikataulu tarkentuu viikon 5 aikana vian täsmällisen sijainnin ja luonteen selkiytyessä.

Korjaustyöt aloitetaan heti vian tarkemman luonteen selvittyä. Vianselvityksen yhteydessä saatujen ja kerättyjen tietojen perusteella vikaa ei ole aiheuttanut ulkopuolinen tekijä.

Muistutus säätää kusetusmittarin herkkyysasetus kohtaan "vaalit". Artikkeliin linkattu EU-rapsa (pdf) kertoo viidestä eri tavasta vaikuttaa vaalien lopputulokseen.

Tapa 1, käytetään somea tai muuta yhteensopivaa kanavaa kohdistetun viestinnän mahdollistamiseksi tai perinteisen median luotettavuuden vähentämiseksi. Tämä voi tapahtua vaikka niin että sometilit ja epämääräiset uutissivustot lähettää samaa viestiä.

Tapa 2, äänestyshalukkuuteen tai -mahdollisuuteen vaikuttaminen. Tämä voi tapahtua tekemällä vääriä hälytyksiä äänestyspaikoille, sumentamalla mitä vaatimuksia äänestämiseen on tai ehdottamalla että äänestämättömyys on protestin muoto.

Tapa 3, hyökkäykset ehdokkaiden henkilöä, politiikkaa tai aiempaa toimintaa kohtaan, tarkoituksena pienentää halukkuutta olla ehdokaana tai puhua joistain asioista.

Tapa 4, demokratian luottamuksen rapauttaminen väitteillä vaalien tuloksen vääristelystä tai vaalien vaikutuksen vähättelyllä.

Tapa 5, hyökkäykset sähköistä vaalijärjestelmää vastaan.

Nyt on näille toimille otollinen aika, koska jonkin vahingon korjaamiseen on vähemmän tai ei ollenkaan aikaa. Jos iso paljastus ehdokkaasta pääsee leviämään, perinteinen media ei välttämättä ehdi kaivamaan faktoja väitteen todenmukaisuuden puolesta tai sitä vastaan. Suomessa on äänestetty ennakkoon niin paljon että erikoisuudet näinä viimeisinä päivinä ei pysty vaikuttamaan niin paljoa kuin sellaisissa vaaleissa, joissa äänestysaika on lyhyt.

Lyhykäisyydessään, jos tulee vastaan jotain erikoista, mielenkiintoista tai herätävää, muista käyttää se kusetusmittarin läpi ennen kuin jaat sen eteenpäin tai annat sen vaikuttaa omaan näkemykseen.

Keskeistä uudessa määräyksessä on se, että laitoksen ympärillä olevasta 5 kilometrin suojavyöhykkeestä ja 20 kilometrin varautumisalueesta luovutaan.

Suojavyöhykkeet ja varautumisalueet on toki oltava tulevissakin voimaloissa, mutta ne määritellään jatkossa tapauskohtaisesti.

Ydinvoimalaitoksia voidaan siis rakentaa lähelle asutusta eli jopa kaupungin tai teollisuuslaitoksen kylkeen, jos se onnistuu turvallisuudesta tinkimättä.

Määräys ei koske nykyisiä ydinvoimala-alueita, eli niissä nykyiset rajoitukset jatkuvat.

Kaukolämpö olis vamaan menny putkessaan suoja-alueen verrankin, mut onhan se kätsympää et niitä saa laittaa lähemmäs olemassaolevaa putkistoa. Artikkeli ei kerro kuinka lähelle pienydinvoimalan saa tulevaisuudessa rakentaa, ainoastaa et se voi olla "lähellä asutusta tai teollisuusalueella".

Artikkeliin haastateltu Steady Energyn toimitusjohtaja Tommi Nyman kertoo lisäksi:

– Steady Energy on tehnyt aiesopimuksen Helenin ja Kuopion Energian kanssa enimmillään yhteensä viidentoista reaktorin rakentamiseksi. Käymme neuvotteluja myös muiden energiayhtiöiden kanssa. Tämä määräysmuutos helpottaa muidenkin mukaanlähtöä, sanoo Nyman.

Nymanin mukaan laitoksen kaupallinen toteutus edellyttää, että se voidaan rakentaa kaukolämpöverkon yhteyteen. Kiinteiden suojaetäisyyksien vuoksi pienydinvoimalasta kiinnostuneet kunnat eivät ole kyenneet käynnistämään laitospaikan sijoittamisen edellyttämiä kaavoitusprosesseja.

Niiden aikataulu on saada ensimmäinen kaukolämpöpienydinvoimala käyntiin vuoteen 2030 mennessä. Joka ainakin tässä päässä nostattaa kulmakarvaa, kun se on niin lyhyen ajan päässä. Niiden nettisivulla on tarkempi aikataulu, jossa on myös niiden hahmottelemat välivaiheet. Sen mukaan tänä vuonna pitäisi saada aikaan tutkimus- ja kehityskäyttöön tulevan pilottilaitoksen investointipäätös.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus sitoutuu hyväksymään kaikki kriteerit täyttävät periaatelupahakemukset lisäydinvoimasta. Mykkänen pitää mahdollisena, että tällainen periaatelupahakemus voi tulla hallituksen pöydälle vielä tämän vaalikauden aikana.

Jostain syystä Mykkäsen mukaan on kaksi vaihtoehtoa, joko perinteinen ydinvoimala tai pienydinvoimaloita, artikkelista ei selviä miksi ei molempia voisi tulla. Perinteinen ydinvoimala tuottaisi sähköä ja pienydinvoimalat kaukolämpöä ja mahdollisesti sähköä.

Pienydinvoimaloiden kanssa on sellainen ongelma että ne on pieniä myös kaukolämmön tuotannossaan. Helsinki, jossa Helen pohtii pienydinvoimaloita, tuottaa lähes 1200MW kaukolämpöä ja sillä on 2000MW:n edestä lämpökeskuksia. Lämpökeskuksilla voidaan tuottaa lisälämpöä kun on erityisen kylmää tai laitosrikko. Pienydinvoimalan lämmötuotto on artikkelin mukaan suuruusluokkaa 50MW, eli pelkästään normaalituotannon korvaamiseen tarvitaan niitä 24 kpl. Helenin suunnitelmassa on 10 pienydinvoimalaa.

Isojen voimaloiden puolella ongelmaksi voi muodostua Ruotsi, joka on päättänyt lisätä kaksi reaktoria vuoteen 2035 mennessä. Ruotsi on pelkkien puheiden sijaan laittanut 35 miljardin euron valtiontakaukset voimaloille, joten on vaara että investoinnit menee Ruotsiin.

Mykkänen sanoo olevansa harmissaan siitä, että sähkömarkkina tuntuu menevän yhä enemmän ”valtiontukien huutokilpailuun”. Hänen mukaansa Suomi ei ole immuuni sille, jos Ruotsissa ja muualla Euroopassa valmistaudutaan tukemaan sähköntuotannon investointeja.

Jos jotain, niin ydinvoiman tukeminen tuottaa sähköä, siinä missä tuulivoiman tukeminen tuottaa sähköä välillä. Mut olis tietenkin parempi et mitään tukia ei olisi jaossa, koska ne vääristää markkinat jos investointipäätökset tehdään varmasti maksettujen tukien tarjonnan perusteella eikä liiketoimminan normaalin tuoton perusteella.

Jos katsoo Suomen tämähetkistä kulutusta, voi olla hankalaa nähdä sellaista puutetta, jonka ydinvoimala täyttäisi. Mut, jos/kun teollisuus sähköistyy, sähkön käyttö kasvaa ja sen pitää olla edullista ja aina saatavilla. Tuulivoimalla saadaan edullista sähköä, mut sitä ei aina tule, voi olla liian paljon pyydetty et teollisuus pitäisi laitoksensa kiinni muina kuin kovatuulisina päivinä. Myös, kun yhteiskunta muutenkin sähköistyy, sähkön tuotanto on yhteiskunnan pyörimisen kannalta entistä kriittisempää. Voi olla hankalaa perustella miksi yhteiskunnan kannalta kriittistä tuotantoa ei ole Suomessa, vaikka sitten valtiontakausten voimalla.

Tässä on vielä sellainen lisähankaluus et Ruotsin etelä-pohjoinen-suunnan siirtolinjat on heikot, joten jos ne laittaa uudet voimalansa etelään, voi olla et me jäädään niiden tuotannosta paitsi, koska ne ei voi siirtää sitä sinne missä maiden ylittävät siirtolinjat on. Eikä oikein kannata tehdä etelään uusiakaan, kun sit Venäjä käy siellä taas laahamassa ankkuria. Joten olisi tärkeää et uudet voimalat saadaan mahdollisimman nopeasti tulille myös Suomessa.

Asia koski Seiskan artikkelia, jossa ne oli kertonu henkilön rikostaustasta. Syyte nostettiin rikoksen vanhenemisajan jälkeen, koska syytäjän mukaan rikos jatkui, koska artikkeli oli saatavilla Seiskan nettisivulla.

Korkein oikeus oli äskettäin tehnyt samanlaisen päätöksen, jossa mahdollisen rikoksen tekohetkeksi määriteltiin viestin julkaisupäivä, eikä sillä että se on yhä saatavilla internetissä ole väliä.

Tässä olisi muuten voinut tulla hankala tilanne, jossa artikkelin tai muun viestin kirjoittaja olisi eri tilanteessa riippuen siitä missä ko. viesti julkaistaan. Jos viesti on perinteisessä paperilehdessä, sen mahdollisen rikoksen vanheneminen alkaa heti julkaisusta, siinä missä nettiin kirjoitetun viestin vanheneminen alkaa vasta kun se ei enää ole saatavilla. Erityisen hankalaa olisi ollut tilanteissa, joissa viestin kirjoittajalla ei olisi mahdollisuutta edes vaikuttaa siihen onko viesti saatavilla vai ei.

Seiskan artikkeli ei muutenkaan ollut oikeuden mukaan laiton, oikeus ei ilmeisesti arvioinut artikkelin laatua muuten.

Nammon Lapuan tehtaan tehtaanjohtaja Pekka Himanka kuuli asiasta Yleltä perjantaiaamuna.

– Tämä on minulle ihan uusia asia. En ole perehtynyt asiaan, vaikka toki katsoin eilen uutisotsikon, että lakkoja on tulossa. Jaa, mekö ollaan siellä mukana.

Lapuan tehtaanjohtaja Pekka Himanka ei tarkkaan osaa arvioida, millaista lovea kaksipäiväinen lakko tekisi Nammon tuotannolle. Jos tuotanto jää tekemättä, siirtää se luonnollisesti toimituksia eteenpäin.

– Pitää jotenkin miettiä, miten saamme sitten taas kiinni aikataulusta. Meillä on paljon sitoumuksia, että asiakkaille on luvattu tietty toimitusaika. Kyllä tämä hankaloittaa asiaa huomattavasti.

Nammolla on jo aiemmin ollut kiireitä, kun Eurooppa auttaa Ukrainaa ja varautuu Venäjän lisätoimiin vastaamiseen. Nammo tekee töitä kahdessa vuorossa, jos niillä vaan on työntekijöitä kolmanteen vuoroon, niin parin päivän lakon vaikutuksen pystyy kuromaan umpeen. Ammukset Ukrainaan menee Puolustusvoimien varastoista, eli ne on jo valmistettu, mut niitä korvaavat ammukset tulee tehtaalta.

Teollisuusliiton pr-heppu kertoi Twitterissä et kukaan ei ollu sanonu niille et puolustusvälineiden tuotannon häiritseminen vois olla huono asia tässä tilanteessa, mut ne ottaa asian vakavasti jos vaan joku kertois niille huolensa puolustustarvikkeiden valmistamisen häiritsemisestä.

Artikkeli kertoo Kemijoki Oy:n pumppuvoimalasta, jota ne suunnittelee Ailangantunturiin. Rakentamispäätös on artikkelin mukaan tulossa vuonna 2028.

Kemijoki Oy:llä on vasta hyvin summittainen, 600 - 800 miljoonan haarukkaan asettuva arvio Ailangantunturin pumppuvoimalan rakennuskustannuksista. Kustannuksia kasvattaa esimerkiksi neljän kilometrin maanalainen vesitunneli.

Hankkeen lopullinen hintalappu paljastuu vasta vuosien päästä, kun selviää millaisen voimalan rakennukselle yhtiö saa luvan, jos sellaisen ylipäätään saa. Ympäristövaikutusten arviointi Kemijärvellä on vasta alkamassa.

Kemijoki Oy:n suunnitelmissa on Ailangantunturin voimalan lisäksi useita muitakin pumppuvoimaloita. Niiden yhteisteho olisi noin 2000 megawattia.

Hallitus satsaa nyt siihen, että Suomeen saadaan pian ensimmäinen pumppuvoimala ja mielellään myös useita lisää. Pumppuvoimalat pääsevät hallituksen päätöksellä luvituksen pikakaistalle. Se tarkoittaa, että ympäristö- tai vesitalousluvan käsittelyn tulisi hoitua aluehallintovirastossa vuodessa.

Mitä investointitukiin tulee, [ympäristöministeri Kai] Mykkäsen mukaan suomalaisten veronmaksajien panostukset ovat “pieniä kaloja” eli lähinnä täydennystä EU-tason tukiin. Kymmeniä miljoonia vai satoja miljoonia, siihen ei Mykkänen ota kantaa.

Vielä epäselvissä asioissa on onko pumppuvoimala kannattava, sähkön hinnan pitää vaihdella jotta se voi pumpata vettä halvalla sähköllä ja myydä sen myöhemmin kalliilla. Artikkeliin haastateltu professori arveli kannattavaksi hintaeroksi 50€/MWh. Proffan mukaan hintaeron pitäisi olla päivittäinen, ilmeisesti ajatuksena on et voimala pumppaisi joka päivä vettä ja päästäisi sen turbiinien läpi alas. Nythän ei vielä ole sellainen tilanne, vaan meillä voi olla viikko kallista sähköä ja viikko halpaa tai talvi kallista ja kesä halpaa. Kun voimalan kapasiteetti on joku rajallinen, sitä pitäisi päästä pyörittämään päivittäin jotta se tuottaisi rahaa. Vaihtoehto on maksaa sen kapasiteetista, eli vaikka voimalaa ei juuri nyt tarvittaisi, se saisi rahaa siitä et se on olemassa niitä kertoja varten kun sitä tarvitaan.

Toinen epäselvä asia on saako voimala ympäristöluvan. Vois olettaa et tämäkään ei kelpaa kaikille ja kovin montaa vastarannankiiskeä ei tarvita hankeen hidastamiseen tai pysäyttämiseen oikeusasteissa.

Kolmas epäselvä asia on EU-tukien määrä. EU tukee erilaisia hankkeita, mut ei ole vielä selvää millaista tukea tämä hanke voisi saada.