peemaa

Teoriassa voisi ajatella, että sosiaalinen paine pakottaisi meidät kaikki parempiin valintoihin.

Kiinnostavaa onkin, ettei jatkuva hyvesignalointi ja moralisointi näytä johtavan siihen, että ihmiset alkaisivat joukolla toimia vastuullisemmin. Ihmiset lentelevät innokkaasti ympäri maailmaa, ja riistolla pyörivä yritys Shein on jo arvokkaampi kuin pikamuotiketjut H&M ja Zara yhteensä.

Maailma ei siis näytä parantuvan sillä, että keskitymme ruotimaan ylemmyydentuntoisesti muiden virheitä.

Ennemminkin ilkeämielinen keskustelukulttuuri johtaa siihen, ettei kukaan uskalla puhua asioista, joissa ei valmiiksi ole täydellinen. Silloin on helppo lipsahtaa ajattelemaan, että miksi edes yrittäisi parantaa tapojaan, jos mikään ei kuitenkaan riitä.

Joku jossain sano mielenkiintoisesti et autenttisuus on katoamassa, koska virheiden hinta on niin korkea.

Virheet on välttämättömiä asioiden omaksumisessa, virheiden välttely saa aikaan vain huonoja ihmisiä. Jos virheet on vielä artikkelin esimerkkien kaltaisia, joita vois kuvailla vaikka sanalla marginaalisia, virheiden välttely aiheuttaa todella pienen tilan missä voi niiden pelossa enää toimia.

Jos tekee laillisuuden rajoissa keksimänsä asiat, kasvaa paremmaksi ihmiseksi, jolla on kokemukseen perustuva käsitys siitä miten maailma toimii. Jos vielä kailottaa kokemuksensa omaan kuplaansa, virheineen, saa palautetta jolla pärjää tulevaisuudessa paremmin. Jos palauteessa on mukana ylemmyydentuntoisten hyvesignalointia, se pitäis ymmärtää työntää sinne minne se kuuluu tai vaihtaa kuplaa.

Mun näkemys on et satunnaisten onnistumisien täplittämä virhekavalkadi tekee parempia ihmisiä, joiden maailmankuva perustuu todellisuuteen sen kokemisen seurauksena. Jotenkin some on onnistunu ujuttamaan itsensä väärällä tavalla joidenkin ihmisten todellisuuden osaksi, osalle siten että ne ei uskalla sanoa mitä ne ajattelee. Ja toisille paikaksi jossa ne voi sanoa muille mitä vaan, koska ne kuvittelee olevansa oikeassa.

Tiistaina aamupäivällä Suomen yli 1600 tuulivoimalaa, joiden kapasiteetti on ennätysmäiset 7000 megawattia, eivät tuottaneet yhtään mitään vaan itseasiassa kuluttivat sähköä. Tuulivoiman tuotanto oli esimerkiksi klo 11.13 peräti 25 megawattia miinuksella.

– En muista, että olisi aikaisemmin noin isoa lukemaa ollut. Väittäisin, että tämä on jonkinsortin ennätys, vaikka ei näitä ole meillä tilastoitu, sanoo Fingridin asiantuntija Aino Summanen.

Tuulivoiman tuotantotilasto on Fingridin sivulla, josta nähdään että viime vuonna ennätys oli -3 MWh/h, ja ennen tämän päivän uutta ennätystä alkuvuoden pienin tuotanto oli 12 MWh/h. Ihan kauhean paljoa taaksepäin ei noita vuosia kannata mennä, koska tuulivoimaa on rakennettu koko ajan lisää, eikä vaikka vuoden 2020 ennätys -3 MWh/h ole samalla tavalla ennätys kun silloin tuulivoiman kapasiteetti oli vähän yli 2GW.

Saispa vaan sähköä talteen. Jos vaikka laskis et tunnissa käytettäis 10% tuulivoiman tuotannosta eli 700MW, ni vaikka puolen päivän tarpeisiin pitäis pystyä säilyttämään 8,4GWh sähköä, joka on vaikka 62kWh auton akkuina 135483 kpl. Kolleega sano et yksi akku maksaa 16k€, enkä jaksa sitä sen paremmin tarkistaa, joten tollanen akusto maksaisi vähän yli 2 miljardia arvonlisäverolla, asennettuna autoon. Joku nettisivu sano et 8,4GWh muina akkuina olis noin miljardin.

Sähkön hinta on nyt noin 80€/MWh, eli jos tuulen aikana ladattu akusto kulututetaan nyt ja tuulen aikana ladattu sähkö maksoi 10€/MWh, niin nyt se tuottaisi 70€/MWh voittoa. Jos akusto maksoi miljardin, sitä pitäisi käyttää 700MW teholla 20000 tunnin ajan, jotta se maksaisi itsensä takaisin. Jos vuodessa on 1/8 tunneista sellaisia että akustoa tarvitaan 700MW:n teholla, sen kuoletus kestäisi melkein 19 vuotta. Joku akku voisi sen ajan kestääkin, mut vois myös olettaa et akuston purkaman sähkön hinta pitäis olla korkeampi, koska ne pitäis vielä olla säilötty jossain ja niille pitäis olla ihmisiä huoltamassa niitä. En juurikaan tarkistanu omia laskuja, niissä voi olla virheitä.

Amerikkalaisissa teknologiapiireissä Eurooppaa kutsutaan jo ”toiseksi maailmaksi”.

– Eurooppaa pidetään yhä enemmän hyvinvoinnin museona, jossa ihmiset menevät kyllä lomalle, mutta ei maanosana, jossa on nousemassa jännittävää teknologista kehitystä tai taloudellista dynamiikkaa

Näinhän tää on viimeaikoina ollu, Yhdysvalloissa kehitetään jotain uuttaa ja eurooppalaiset keksii miten sitä säännellään. Sääntelyn luominen ei juurikaan luo työpaikkoja sääntelyelimien ulkopuolella, joten sääntelyn taloudellinen hyöty on kyseenalainen.

Artikkeli kertoo syyksi kolme asiaa; maahanmuuton ilman oletusta toimeentulotuesta, Yhdysvaltojen etäisyyden Venäjän sodasta Ukrainassa, ja Yhdysvallat on jakanu suuret valtiontuet yrityksilleen ilmastoinvestointeina.

Yhdysvaltojen ja Kiinan kilpailun välissä Euroopalle voi tulla lyhyt tikku käteen, jos Euroopan taloutta ei saada nousuun. Pelkällä sääntelyllä me ei tästä nousta.

Turun yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan professori Kari Liuhto epäilee, että Helsingin areenan omistavat venäläiset oligarkit viivyttävät areenan myymistä tahallaan.

Professori Liuhto epäilee, että venäläiset omistajat saattavat tehdä Suomen tilannetta hankalaksi suoraan Kremlin käskystä.

– Liiketaloudellisesti kaupan pitkittämisessä ei ole mitään järkeä, hän toteaa.

Helsingin kaupunginhallitus on asettanut takarajaksi vapaaehtoisen kaupan toteutumiselle tämän kuun lopun. [Helsingin pormestari Juhana] Vartiainen toisti viime viikolla Ylelle, että kaupunki odottaa enää maaliskuun ajan uskottavaa näyttöä kaupan syntymisestä.

– Mielellään kauppakirjan muodossa. Jos kaupasta ei saada näyttöä, kaupunginhallitus päättää jatkotoimista, joista yksi vaihtoehto on pakkolunastusprosessi, Vartiainen sanoo.

Toisen venäläisen omistajan paikallinen asiainhoitaja selittää että kauppa on "virkatiellä", se on termi jonka merkitys ei aukea kellekään. Ehkä se on kiertoilmaisu vittuilulle.

Ulkoministeriön pakoteasioiden yksikkö ei ole saanut hakemusta kaupan poikkeuslupaa varten. Ilman sitä kauppa ei etene. Joten ilmeisesti joko asia ratkeaa ensi viikolla tai sitten katsotaan kaupungin kortit.

Presidentti Niinistö ja EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen pitivät keskiviikkona yllättäen tiedotustilaisuuden Brysselissä.

Von der Leyden sanoo pyytäneensä Niinistöltä raporttia yhteiskuntien ja puolustuksen valmiuden parantamisesta, koska suomalaisen yhteiskunta on tunnettu kriisinkestävyydestään eli resilienssistään. Venäjän sota Ukrainassa murskannut monta illuusiota, kuten kuvitelman pysyvästä rauhasta, komission puheenjohtaja sanoi.

Niinistö ja von der Leyen kuvaavat Niinistöltä tilattua raporttia koko yhteiskunnan laajuiseksi katsaukseksi, miten Euroopasta tulisi kriisinkestävämpi. Raportti kattaa niin konventionaalisen eli aseilla tapahtuvan puolustamisen kuin uudet uhat, esimerkiksi kyber- ja hybiridiuhkiin vastaamisen.

Just aamulla kahvia keitellessä pohdin et oliko Harkimon ehdotus Niinistön pyytämisestä selvittämään työmarkkinasotkua tahditon, kun voi olla et Niinistö vois haluta viettää eläkepäiviä omalla tavallaan. Silloin ajattelin et Niinistöllä on nyt aikaa puuhata omia juttujaan, en osannu arvata et suunnitelma oli aloittaa koko EU:n kriisinkestävyyden korjaaminen.

Viivästymiseen ovat johtaneet ensimmäisen kerran alasajon yhteydessä tehdyt toimenpiteet, komponenttien hitaampi jäähtyminen sekä tekniset ongelmat. Niitä on ilmennyt muun muassa nostolaitteissa, reaktorialtaan ilmastointiluukuissa ja paineastian kannen avaamisessa.

Toivottavasti huollon valmistumisaika ei siirry toistuvasti, niin kun käynnistymisajalle kävi. Onneksi, kun mennään kevättä kohti sähkön tarve pienenee, kun sitä menee vähemmän lämmitykseen. Maaliskuun pakkaset olis osuneet joka tapauksessa alkuperäisen huoltoikkunan kohdalle. Mut, vaikka huhtikuu on ollut viimeisen 30+ vuoden aikana keskimäärin plussan puolella, se ei tarkoita sitä etteikö pakkaspäiviä tai -öitä olisi, huhtikuun alin lämpötila on helposti alle -20°C. Mut sellaista vuodenvaihteen kaltaista pitkää koko maan kattavaa pakkasjatkoa ei pitäis osata odottaa.

Työnantajat joutuvat miettimään, miten tavoittaa kesätöihin hakeneita nuoria. Ensisijainen tapa kutsua haastatteluun on puhelinsoitto, vaikka niillä nuorten tavoittaminen onkin lähes mahdotonta.

– 90 prosenttia ensimmäisistä puheluista on turhia, kertoo nuorisotyönsuunnittelija Annu Jantunen Joensuun kaupungilta.

Kun mä olin nuori, piti lampsia firmaan, ettiä sen pomo, kätellä sitä ja ilmoittaa kuuluvalla äänellä et mä tulen tänne töihin. Nykynuorelle riittää et vastaa puhelimeen. Se jos joku kertoo meille miten teknologia on muuttanu yhteiskuntaa.

Pakotelistatun venäläisoligarkin Gennadi Timtšenkon suomalainen asianhoitaja Kai Paananen vakuuttaa entisen Hartwall-areenan eli nykyisen Helsinki-hallin myynnin etenevän, vaikka helmikuun lopulle suunniteltu kauppa ei toteutunut.

Todennäköisimmän suomalaisen ostajaryhmän mukaan viimeiseksi kauppapäiväksi oli sovittu 28. helmikuuta, mutta h-hetken tullen ”mitään ei taaskaan kuulunut”.

Koska mitään konkreettista ei ole tapahtunut, monet sisäpiiriläiset arvelevat myyntipuheiden olevan venäläisten keino pitkittää mahdollista viranomaisprosessia.

Ei liene kovin iso yllätys et myyntihalut on hukassa. Jos valtio käynnistää lunastusprosessin, vois paljastua onko niitä ollenkaan. Jos niitä ei löydy silloinkaan, prosessin voi viedä loppuun ja halli saadaan taas käyttöön.

Perusoikeuksia uhkaavat tekoälysovellukset kielletään. Tästä esimerkkinä on kasvojentunnistuksen käytön kieltäminen lukuun ottamatta tiettyjen vakavien rikosten, kuten terrori-iskujen torjuntaa ja kaikkein vakavimmista rikoksista epäiltyjen etsintää. Myös esimerkiksi tekoälyn avulla tehtävät sosiaaliset pisteytysjärjestelmät kielletään.

EU:n uutishuoneella on kattavampi kuvaus, jos vaan englanti sujuu.

Kielletyksi menee mm. "untargeted scraping of facial images from the internet or CCTV footage to create facial recognition databases". Täähän on ollu aikamoinen riski, kun jos julkaisee oman kuvansa netissä, joku voi yhdistää sen muihin kuviin lisätietojen keräämiseksi ja laittaa koko paketin joko haitallisen maan käyttöön tai vaan myyntiin. Ongelma on tietenkin et säännöt tulee koskemaan vain toimintaa EU:ssa, jotain kiinalaista puljua tuskin kiinnostaa mitä rajoituksia EU:ssa on.

Viranomaisille on annettu poikkeus näiden käsittelemisessä, eli kielto ei ole ehdoton, vaan se ei koske kaikkia. Reaaliaikainen biometristen tunnisteiden käsittely rajoitetaan tiettyyn paikkaa, aikaan ja vaatii luvan ilmeisesti oikeuslaitokselta. Mut muu *kuin reaaliaikainen käsittely on sallittua jos se löytyy sallittujen toimien listalta.

Deepfakeja saa tehdä, mut ne pitää merkitä deepfakeiksi.

Ne perustaa myös "AI Officen", jonka tehtävä on auttaa yrityksiä noudattamaan näitä uusia sääntöjä jo ennen kuin ne tulee voimaan.

e. kuin-sana jäi pois

Veroa ei voinut säätää yhtiöille takautuvasti vuodelle 2022, joten sitä päätettiin kerätä vuoden 2023 tulosten mahdollisista ylituotoista. Sähkön hinnat lähtivät kuitenkin nopeaan laskuun heti joulun jälkeen.

Lauhan talven ansiosta sähkö oli vuoden 2023 alkupuolellakin huomattavasti halvempaa kuin esimerkiksi kuluneena talvena. Sähkön hinnan painuessa kutistui myös mahdollinen verotulo.

Fortum ei odota maksavansa veroa ollenkaan, UPM miljoonan ja Helen 3,5 miljoonaa. Lopullinen tieto vuoden 2023 veroista saadaan syksyllä, mut näyttää siltä et siellä ei paljoa ole tulossa.

Myös sähkölaskun maksamiseen tarkoitetut tuet näyttää jääneen pieniksi, mut sähkövähennyksen hintalappu paljastuu myös vasta myöhemmin. ALV-alen hinta-arvio oli hallituksen esityksen mukaan 290 miljoonaa euroa, mut en löytäny tähän hätään mainintaa et toteutuko se.

Tämän vuoden tammikuun loppuun mennessä Kela oli maksanut tukea vain 620 000 euroa. Hakuaika päättyi viime vuoden lopussa.

Valtio tuki kuluttajia myös verotuksessa tehtävällä sähkövähennyksellä sekä sähköstä maksettavan arvonlisäveron väliaikaisella alennuksella. Sähkövähennyksen lopullinen kustannus selvinnee, kun tiedot viime vuoden verotuksesta valmistuvat.

Kun sähkön hinta jäi korkeaksi suhteellisen lyhyeksi aikaa tuista päättämisen jälkeen, tuet ei ehtiny vaikuttaa paljoa. Vois olettaa et näin on myös tulevaisuudessa, koska sähkön hinta vaihtelee jos ei ole kiinteähintaista sopimusta. Joskus tulee kalliimpia päiviä, viikkoja, kuukausia ja lopun aikaa sähkö on normaalihintaista tai halpaa.

Ongelma on jos joko sähköyhtiö on myynyt kalliin sopimuksen tai jos ei voi vaikuttaa sähkön kulutukseen. Kalliita sopimuksia on arvioitu olevan 200 000 kuluttajalla. Ja tyypillisesti sähkölämmittäjä ei voi vaikuttaa kulutukseensa kovin paljoa vaan sää määrää sen. Sähkölämmitteisiä omakoti- ja paritaloja on noin puoli miljoonaa.

Ruotsin hallitus tiedotti, että pääministeri Ulf Kristersson ja ulkoministeri Tobias Billström matkustavat tänään keskiviikkona Washingtoniin. Hallitus ei ole kertonut matkan tarkkaa syytä.

Ruotsalaismedioiden mukaan kyse on siitä, että Ruotsista tulee virallisesti Naton jäsen jo loppuviikosta. Tämä tapahtuu, kun kaikki jäsenmaat ovat virallisesti hyväksyneet Ruotsin jäsenyyden ja sen asiakirjat talletetaan Washingtoniin

No jos nyt sit onnistuis. Jos onnistuu, jäsenseremonia on mahdollisesti maanantaina Naton päämajassa Brysselissä.

e. Homma näyttäis etenevän:

Valkoinen talo: Ruotsista tulee tänään Naton 32. jäsenmaa

e2. Ruotsi on nyt virallisesti Naton jäsen

Nonni

Alkuperäisessä merkityksessään jargon on jonkin ammattiryhmän sisäistä asiantuntijapuhetta. Siinä tehtävässä sillä on Laura Niemen mukaan yhä paikkansa.

Haitallista puhetavasta tulee siinä vaiheessa, kun kuulija ei ymmärrä.

– Joku voi ihan vilpittömästi ajatella, että nyt keksin hyvän termin, että rajapinta onkin yhdyspinta ja se tarkoittaa eri asiaa. Jyrätään se sitten läpi organisaatiossa. Ei välttämättä tulla ajatelleeksi, että ihmiset, jotka vaikka nyt työskentelevät siellä yhdyspinnoilla, eivät kehitä työtään kielen avulla. Heillehän se aiheuttaa tunnereaktion, joka ei ainakaan lisää motivaatiota.

Onkohan päässy käymään niin et kun työelämä on tehostunu vuodesta toiseen, jotkut on jääny ilman mielekästä tekemistä ja ne on alkanu keksimään näitä termejä aikansa kuluksi. Vai onkohan se ihan oikeasti joidenkin duunia keksiä näitä.