peemaa

joined 2 years ago
[–] peemaa@suppo.fi 5 points 6 months ago

Me pystytään tuottamaan nyt noin 7GW kun ei tuule ja 14GW kun tuulee paljon. Kesällä kulutus on noin tuuleton tuotanto ja talvella maksimikulutus on noin paljon tuulee tuotanto.

Mykkäsen mukaan syy on sähkönkulutuksen kaksinkertaistuminen seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Sähkönkulutus kasvaa, kun yhteiskunta luopuu fossiilisista polttoaineista. Jatkossa myös lämpöä tuotetaan polttamisen sijaan sähköllä. Sähköntuotanto on Suomessa jo lähes päästötöntä.

Autojen sähköistäminen osuu koko vuodelle, koska autoilla ajetaan pääosin ympäri vuoden. Lämmön tuotanto osuu kylmälle ajalle, noin syyskuusta noin toukokuulle. Se tarkoittaisi sitä että vaikka sähkönkulutus kaksinkertaistuu, se nousee enemmän kylmän aikaan kuin muulloin. Erityisesti kulutus nousee kun on kylmimmät kuukaudet eli tammikuu-helmikuu.

Jos tuulet ei osu kylmälle ajalle, kulutuksen ja tuotannon erotus on suuri. Jos tuulet osuu pienen kulutuksen ajalle, tuotannon ja kulutuksen erotus on suuri. Aivan ilmeinen ratkaisu olisi sähkön taltiointi jossain muodossa. Mut, ongelmaksi tulee kylmien aikojen pituus, jos ne jatkuu päivätolkulla, ei oikein ole olemassa varastointitapaa millä kulutus katetaan. Jos erityisen kylmä aika on viikon, jonka aikana kulutus on 2GW yli normaalimman sään, pitäisi varastoida 336GWh jollain tavalla.

Wikipediatarkkuudella suurin pumppuvoimala on 40GWh. Samalla tarkkuudella suurin verkkoakku on 3,3GWh. Joten sähkön tallennusta varten meidän pitäisi tehdä joko vähän vajaa kymmenen kertaa suurempi pumppuvoimala kuin on olemassa tai sata kertaa suurempi verkkoakku.

Kymmenen vuotta kulutuksen tuplaantumiseen voi olla liian lyhyt aika kaukolämmön pienydinvoimaloiden aikaansaamiseen. Joskin se on myös sellainen aika, jonka kuluessa ehtii tapahtua paljon. Ongelma tienkin on et jos kulutus kasvaa lineaarisesti, se on +50% jo viiden vuoden kuluttua.

Joten lienee ilmeistä et säästä riippumatonta tuotantoa tarvitaan lisää. Tuulivoiman aiheuttama sähkön hinnan suuri vaihtelu kuitenkin tekee näistä projekteista riskialttiita. Mut siitä eri asia on pitääkö ongelman ratkaisemiseksi tehdä uusi tukihimmeli. Jos kerran kuluttaja maksaa voimalan rakentamisesta erikseen, miksi sitä voimalaa ei siiten rakenneta suoraan valtion toimesta, ei siihen tarvita Fortumia tai jotain muuta väliin omistamaan kuluttajien maksamaa laitosta.

[–] peemaa@suppo.fi 9 points 6 months ago

Onks tää nyt sellainen käyttöhuone?

[–] peemaa@suppo.fi 4 points 7 months ago

Matkahuolto ilmoittaa paketin tulevan lähellä olevaan automaattiin, lataa appipaska. Lataan appipaskan, paketti näkyy siellä ja myös moni aiempi paketti, jotka tuli perille ilman appipaskan apua. Kun paketin pitäisi tulla automaattiin, tulee ilmoitus: paketti liian iso automaattiin, hae noutopisteestä tekstiviesteihin tulleella noutokoodilla.

[–] peemaa@suppo.fi 4 points 7 months ago

Tänä vuonna Suomen ja Ruotsin väliin tulee Aurora Line. Mut siitä seuraava pullonkaula on etelä-pohjoissuunnassa Ruotsin puolella. Etelässä on paljon kulutusta, pohjoisessa paljon tuotantoa.

[–] peemaa@suppo.fi 4 points 7 months ago

Vaikutusarvioiden selvittäminen ja kirjaaminen lakiehdotukseen on osa hyvää lainsäädäntöä. Tässä tapauksessa, hallituksen esityksessä (pdf, s.24) sanotaan mm.:

Mobiililaitteiden käytöstä johtuvien häiriöiden ehkäiseminen opetuksessa voi tutkimustulosten perusteella vahvistaa oppilaiden mahdollisuuksia keskittyä opetukseen. Tutkimustulosten mukaan oppilaiden kokema hyvä työrauha matematiikan tunneilla vähentää oppilaiden tuntemaa matematiikka-ahdistusta ja vahvistaa tätä kautta oppimistuloksia.

Rajoittamalla oppilaiden puhelinten ja muiden mobiililaitteiden erityisesti häiriökäyttöä esityksessä ehdotetulla tavalla voidaan arvioida, että esityksellä on positiivisia vaikutuksia oppimisessa suoriutumiseen ja oppitunnilla keskittymiseen. Tutkimusten perusteella voidaan olettaa, että erityisesti heikommassa asemassa olevien lasten oppimistulokset vahvistuisivat

Jostain syystä lähteet ei ole esillä tässä kohdassa, ne on saman lapun sivuilla 14-15. En tarkistanu saako lähteistä saman ulos mitä ne lainauksessa väittää, vaikutusväitteet ei ole niin erikoisia et mun totuusosamäärämittarin hälytysraja olis ylittyny.

Vois arvata et aluksi oppilaissa on epäselvyyttä, vastahankaisuutta ja vieroitusoireita, mut sit on taas aiemmasta jonkin verran eroavaa normaalia. Varsin mielenkiintoista on et näkyykö niissä PISA-tutkimuksissa parantumista, jotka tehdään lakimuutoksen jälkeen. Kun kännykkäkiellon pitäisi pdf:n perusteella vaikuttaa erityisesti matematiikan oppimiseen.

[–] peemaa@suppo.fi 7 points 7 months ago

Toi Hesarin lyhytuutinen on hyvin epätarkka, sama ongelma vaivaa Ylen uutista asiasta.

Lähteenä oleva Lloyd’s List on sekin aika onneton, mut siinä sanotaan pääkohdittain:

Laivaan toimitettiin joku kaupallinen palvelu (artikkeli ei kerro mikä, tarkastus, pizzaa, huolto, huoria?) laivan ollessa Tanskan vesillä. Palvelun toimitukseen jollain tavalla liittyvä lähde luovutti Lloyd’s Listille laivaan liittyviä dokumentteja, joiden mukaan laivassa oli havaittu runsaasti puutteita Tanskan vesillä tehdyssä tarkastuksessa. Lloyd’s List arvioi dokumenttien oikeellisuutta silloin ja ne oli Lloyd’s Listin mukaan uskottavia.

Myöhemmin, ei kerrottu milloin, sama lähde lisäsi kertomalla Lloyd’s Listille että laivasta oli löytynyt laivan henkilökuntaan kuulumaton henkilö. Ja tää kohta on Lloyd’s Listilläkin todella onnetonta tekstiä:

The source has since provided additional information, telling Lloyd’s List that an unauthorised person, who was not a seafarer, had been identified on board Eagle S.

They said listening and recording equipment was brought on to the 20-year-old tanker via “huge portable suitcases” along with “many laptops” that had keyboards for Turkish and Russian languages when calling at Türkiye and Russia.

Tässä on epäselvää kuka "they said" on, onko se alkuperäinen lähde vai toi miehistöön kuulumaton henkilö. Vois olettaa et kun siinä kerrotaan asioista jotka tapahtui muualla kuin Tanskassa, se tieto tuli siltä miehistöön kuulumattomalta henkilöltä.

Sama "they said" kertoi että laitteisto purettiin laivasta Venäjällä, eli laitteiston ei enää pitäisi olla laivassa. Tämän Ylen ja HS:n artikkelit on onnistunu tekemään epäselväksi, eli riippumatta siitä oliko laivassa jossain vaiheessa jotain erikoislaitteistoa, sitä ei Lloyd’s Listinkään mukaan pitäisi enää olla siellä.

What is Going on With Shipping? YT-kanava käsitteli kaapelirikkoja videossaan. Se on muutenkin mielenkiintoinen, mut erityisesti videossa se näytti Eagle S:n tarkastushistoriaa, jonka mukaan laivasta löytyi laaja kirjo puutteita sen tarkastuksessa Ghanassa syyskuussa 2023. Samassa tarkastushistoriassa ei ollu kesäkuun tarkastusta Tanskassa, mikä voi tarkoittaa et Tanskan tarkastus oli jotain muuta kuin mitä päättyy videossa näytettyyn Equasis-tietokantaan (vain kirjautuneille).

Eli, vaikka pitää kaikkea kirjoitettua totena, laivasta ei senkään mukaan pitäisi nyt löytyä signaalitiedustelulaitteistoa. Kokonaan eri asia on onko laivassa ollut sellaista laitteistoa jossain vaiheessa ja onko niitä nyt muissa laivoissa, jotka seilaa vastapuolen mielenkiintoisten signaalien seassa. Vois olettaa et sellaista mahdollisuutta ei jätetä käyttämättä, maasta riippumatta.

[–] peemaa@suppo.fi 3 points 7 months ago

HS:n artikkeli arvioi varjolaivaston suuruudeksi noin 400 laivaa ja IS 400-600 laivaa. Myös muilla mailla on varjolaivastoja, mut vois olettaa et tilanteesta johtuen Venäjän on suurin niistä.

Vaikka yksittäinen laiva ei paljoa asiaa muuta, jos ei ole muuta tapaa laittaa niitä pakotteiden alle, ne pitää lisätä yksitelleen sinne. Yksittäinkin lisättynä, ajan kanssa, niitä sit on merkittävämpi määrä pakotteiden piirissä.

[–] peemaa@suppo.fi 8 points 7 months ago (2 children)

Eagle S:n omistajalla on vain se laiva, vaikka sen lisääminen pakotelistalle on perusteltua, se ei sitä yhtä laivaa laajemmin vaikuta Venäjän varjolaivastoon. Vois olettaa et muut valjolaivaston laivat on samalla tavalla hajautettu moneen omistajaan, et pakotteiden ulottaminen niihin olisi mahdollisimman työlästä.

Samasta syystä, eli et laivalla ja Venäjällä ei olisi selkeää yhteyttä, voi olla et Venäjän kommentit laivan haltuunottoon tulee olemaan vähäsiä tai olemattomia. Vaarana Venäjälle on et länsimaat selvittää jonkin yhteyden tämän laivan ja muiden laivojen välillä ja jos Venäjä menee sanomaan ääneen että se on niiden laiva, samalla niiltä menee ne muutkin löydetyt laivat. Varjolaivaston pakotteet rajoittaa Venäjän mahdollisuuksia myydä öljyä öljyn kauppaan liittyviä pakotteita kiertämällä, joten Venäjällä on hyvä syy pitää varjolaivastonsa piilossa.

Koko homman voi ajatella myös niin että tässä tilanteessa Venäjän mahdollisuudet aiheuttaa haittaa länsimaille rajoittuu näihin kaapelisabotaaseihin, verkkohyökkäyksiin ja vastaaviin ilkeyksiin. Ehkä niiden perimmäinen tarkoitus on saada länsimaat käyttämään resurssejaan oman infransa suojaamiseen ja aiheuttaa huolta kansassa. Mikä sekin olis aika erikoista, koska jos vaikka Nato alkaa suojaamaan kaapeleita, sen voi arvata tapahtuvan monikansallisesti, joka taas parantaa siihen osallistuvien kykyä toimia yhdessä. Ja verkkoinfran ja -palveluiden suojaamiseen pitäisi muutenkin panostaa, siellä riskit ei rajoitu vain Venäjään.

[–] peemaa@suppo.fi 8 points 7 months ago

Voin kuvitella rajan ja laivan välisen radiokeskustelun.

Raja: hei laiva, sulla on ankkuri meressä, nostatko sen ylös?

Laiva: katos, mites se nyt noi on päässy menemään.

Raja: kai se on sellanen asia mikä sun itses pitäis tietää?

Laiva: no nostetaan.

Raja: ei sieltä tullu ku ketjun pää, missä sun ankkuri on?

Laiva: en kuule tiiä.

Raja: no mitäs jos meidän ukot tulee helikopterista teidän kyytiin ettimään ankkuria?

Laiva: ei kai tässä muutakaan voi.

Raja: no ei.

[–] peemaa@suppo.fi 1 points 8 months ago

Viikonloppuna tai maanantaina HS ei laittanu sen nimeä artikkeleihinsa, vaikka muistelin että se oli poliisin etsintäkuulutuksessa, joten tarkistin sen ja poliisi oli poistanu nimen mut kuvat yhä oli. Kuvat, tuntomerkit ja pyyntö vihjeistä poistu poliisin tiedotteesta tänään.

Joo, on ihan mahdollista et tiedotuksen niukkuuden takia menee eri heppuja keskenään sekaisin. Oletin et virolainen tarkoitti kansalaisuutta, vaikka nimi viittais muualle.

[–] peemaa@suppo.fi 1 points 8 months ago (2 children)

Poliisi otti kadoksissa olleen hepun nimen pois etsintäkuulutuksesta ennen kuin se löytyi, ni voi olla et sen nimestä onkin epäselvyyttä. Silloin olisi normaalia et tulee vastaan täyskaiman osoite toisesta maasta, jos se on käyttäny sen tietoja. Toisaalta, poliisilla on voinu olla joku muu syy ottaa nimi pois. Ehkä näihinkin tulee ajan kanssa selvyyttä.

[–] peemaa@suppo.fi 2 points 8 months ago

Aika varmasti se on poliisin etsimä heppu, mut sit onko se sama heppu ku ampuja, selvinnee ajan kanssa.

Ilmeisesti suurin vaikutus rikollisuuteen yleisemmin on sillä et teot selviää, et ei voi tehdä rikoksia jäämättä kiinni. Mut sit yksilötasolla voi olla sellaisia joihin ei mikään auta, pitkän tuomionkin jälkeen ollaan taas keikalla ja ainoat vähempirikolliset ajat on vankila-aikoja.

 

Suomalaisen puhelinvalmistajan HMD:n kannattavuus on parantunut, vaikka liikevaihto on supistunut tuntuvasti.

Yhtiön liikevaihto väheni viime vuonna 33 prosenttia 844 miljoonaan euroon ja liiketulos oli 21 miljoonaa euroa voitollinen. Edellisenä vuonna liiketulos oli 77 miljoona euroa tappiollinen.

Yhtiön keskeisiä markkina-alueita ovat Yhdysvallat, Eurooppa, Australia, Intia, Kenia ja Pakistan.

Yhtiö on jo aloittanut yhteistyön leluyhtiö Mattelin kanssa Barbie-puhelimissa ja panimoyhtiö Heinekenin kanssa. Barbie-puhelin on tulossa lähiaikoina.

HMD on valmistaa molemmille riisuttuja simpukkapuhelimia, joissa ei ole internetyhteyttä, mutta niiden tuotemerkit. Niillä voi pääasiassa vain soittaa ja lähettää tekstiviestejä, mikä edistää ihmisiä ”digipaastoa”.

Viime vuonna HMD:n riisuttujen puhelimien myynti lähes kaksinkertaistui Euroopassa ja kasvoi nopeasti Yhdysvalloissa. Yhtiö ei kuitenkaan kerro myyntimääriä.

Oli täysi yllätys kuulla et niillä menee paremmin. Positiivinen yllätys, mut ihan puskista. HMD ei oikein pärjää älypuhelimissa isoja valmistajia vastaaan, mut jos digipaasto jää olemaan tai jopa leviää, HMD:n peruspuhelimet on omiaan sen tarpeen täyttämiseen. Ilmeisesti noi riisutut simpukat on niiden muita näppäinpuhelimia enemmän irti internetistä. Ainakin niiden normaaleista KaiOs-puhelimista voi löytää LTE-yhteydet, alkeellisen selaimen ja muita internettiä käyttäviä sovelluksia.

 

Halliyhtiön maksukyvyttömyyteen on johtanut erikoinen tapahtumien kulku.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan kevättalvella 2022 EU asetti hallin venäläisomistajat pakotteiden alle.

Viime joulukuusta kesäkuuhun EU:n pakotepaketti kuitenkin mahdollisti hallin vapaaehtoisen myymisen. Yksi sijoittajaryhmä pääsi HS:n tietojen mukaan vapaaehtoisissa kaupoissa viime hetkillä lähes ratkaisuun asti.

Samaan aikaan kesäkuussa ulkoministeriö tarkensi HS:n tietojen mukaan kantaansa hallin laskujen maksuehdoissa. Se ilmoitti HS:n tietojen mukaan, ettei kolmas osapuoli ei enää voi maksaa laskuja.

Hallin välttämättömiä laskuja olivat siihen saakka maksaneet niin sanotut kolmannet osapuolet. Ulkoministeriö oli myöntänyt poikkeuslupia hakemuksesta yleensä kunkin laskunipun maksamiseen.

Halli ei itse suoriudu maksuista, koska suomalaispankit eivät pakotteiden takia käsittele yhtiön maksuliikennettä.

Halliyhtiön niskassa on HS:n tietojen mukaan jo konkurssiuhkaisia maksukehotuksia. Velkojista mikä tahansa voisi siis hakea halliyhtiötä konkurssiin.

Konkurssissa halli ja halliyhtiö lakkaisivat olemasta venäläisten pääomistajien Gennadi Timtšenkon ja Rotenbergien suvun omistuksessa.

Artikkelin mukaan tämmöistä konkurssia ei ole aiemmin tehty. Halliyhtiöllä on rahaa maksaa velkansa, mutta se ei voi maksaa niitä pakotteiden takia. Koska asia on uusi, jos konkurssi tulee, on mahdollista että se käsitellään korkeimpia oikeusasteita myöten, johon voi mennä yli vuosi.

 

Kuluttaja tietää vain päivän kerrallaan, mitä sähkö maksaa. Pörssisähkön seuraavan päivän tuntispot-hinnat julkaistaan edellisenä iltapäivänä.

Nyt kuluttajalla on vähemmän tietoa tulevasta kuin sähköyhtiöillä. Asian ei kuitenkaan tarvitsisi olla näin, sanoo Tampereen yliopiston sähkövoimatekniikan professori Pertti Järventausta.

Sähkönmyyjät näkevät kuluttajaa pidemmältä ajalta, miten hinta kehittyy. Professorista tämän ennustetiedon olisi oltava myös asiakkaiden saatavilla.

Seuraavan päivän pörssisähkön hinta muodostuu sähköpörssissä edellisenä päivänä annettujen tarjousten perusteella.

Todelliset hinnat ovat siis myös myyjän tiedossa vain vuorokauden eteenpäin.

– Sähkön myyjillä on kuitenkin erilaisia ennustejärjestelmiä muutamia päiviä tai viikon eteenpäin, jotka ottavat huomioon esimerkiksi sääennusteet ja niiden vaikutuksen sähkön kulutukseen ja sääriippuvaan tuotantoon.

Professori haluaisi juuri tällaiset yhtiöiden ennusteet kansan näkyville.

Esimerkiksi viime tammikuussa hinnat nousivat pilviin yhtenä päivänä, koska samaan aikaan useassa voimalaitoksessa oli vikoja.

Järventaustan mukaan yhtiöiden tulisi kantaa vastuuta tästä. Asiakkaat saavat nyt korvauksia jakeluverkon pitkistä sähkökatkoista, ja heidän tulisi professorin mukaan saada hintaan hyvitystä myös voimalaitosten vikatilanteista. Tämä kannustaisi pitämään voimalat käynnissä.

Artikkelissa oli esimerkkinä Väreen ennustesivu, joka arvaa mitä pörssisähkön hinta voisi olla seuraavat 48h ja 14 vrk. Sen lisäksi on Forecan Sähkön hintapuntari, mut se näyttää käyttävän Fingridin tuulivoimaennustetta. Näistä Väreen 14 vrk ennuste menee merkittävästi pisimmälle. Jos sähköyhtiöiden pörssihintaennusteet on hyviä, ne vois laittaa niitä asiakkaiden näkyville. Mut toiminnan luonteen takia vois arvata et niissä on runsaasti vaihtelunvaraa.

Jos tuotannon vikatilanteista aletaan maksamaan korvauksia, ne samat korvaukset otetaan varmasti takaisin sähkön hinnassa. Pörssisähkö ei sovi kaikkien käyttöön. Jos ei pysty joustamaan omasta kulutuksestaan hinnan mukaan, voi hyvinkin olla et joku muu hinnoittelu on sopivampi. Pörssisähkön riskien siirtäminen pois kuluttajilta siirtää sen hintahyödyn kans pois kuluttajilta.

 

Kiinan mukaan kaasuputkivauriot aiheutuivat kovasta myrskystä.

South China Morning Postin tietojen mukaan Kiinan viranomaiset tekivät sisäisen tutkimuksen tapahtumista. SCMP:n mukaan Kiina on ilmoittanut tutkinnan tuloksista Suomen ja Viron hallituksille.

Lehti on haastatellut Viron oikeuslaitoksen viestintäpäällikköä Kairi Küngasia. Hänen mukaansa Virolle ei ole toimitettu raporttia, eikä sitä voida ”missään tapauksessa käyttää todisteena Viron rikostutkinnassa”, koska Kiina ei ole kutsunut virolaisia rikostutkijoita suorittamaan tutkintatoimia.

Suomen keskusrikospoliisin tiedottaja Anna Zareff kieltäytyi vahvistamasta SCMP:lle, onko KRP:lle toimitettu Kiinalaisten tutkintaraporttia tapauksesta. Sen sijaan KRP kertoo, että sillä on edelleen käynnissä oma tutkinta tapauksesta.

Kun ilmeisesti Suomen tai Viron viranomaiset ei ole päässeet tutkimaan laivaa tai kuulustelemaan sen miehistöä, ei kiinalaisella tutkimuksella ole juurikaan vaikutusta tutkinnan etenemiseen. Erikoisesti, Kiina väitti että tutkimusrapsa on toimitettu tutkijoille, mutta Viro sanoi ettei sitä ole näkynyt ja Suomi ei kertonut että sitä olisi näkynyt. Ehkä koko artikkeli oli vain Kiinan mielipiteenmuokkausoperaatio.

 

Video on Youtubessa

Coldplayn feelslikeimfallinginlove-kappaleen remix-version virallinen musiikkivideo tuli julki perjantaina 2. elokuuta. Youtubessa olevassa videossa näkyy hahmo, joka kävelee ja tanssii Helsingin kaduilla.

Samasta biisistä oli jo muutama eri versio, tämä oli tehty yhteistyössä brasialaisen DJ:n Zerbin kanssa. Se oli näköjään kuvattu Yrjönkadulla. Itte video on yksinkertainen, siinä pään peittävällä naamiolla varustautunu heppu kävelee keskellä katua ja tanssii. Eli ei ihan kauheesti eroa normaalista Helsingin yöstä. Joskin tästä kaverista ei näytä tulevan oksennusta ja se pysyy pystyssä.

 

– On epärealistista ajatella, että Suomi tai muutkaan pienemmät EU-maat pystyisivät kilpailemaan Saksaa, Ranskaa ja joitakin Itä-Euroopan maita vastaan absoluuttisissa tukisummissa, sanoo Suomen malmijalostuksen toimitusjohtaja Matti Hietanen.

Suomen malmijalostus on valtion erityistehtäväyritys, jonka yksi tehtävä on houkutella akkuteollisuuden investointeja Suomeen.

Hietasen mukaan Suomen olisi nyt mietittävä tarkkaan, miten se aikoo toimia tilanteessa, jossa valtion tuilla on yhä suurempi merkitys ulkomaisten suorien investointien saamisessa esimerkiksi akkuteollisuuteen.

Tammikuussa hallitus ilmoitti uudesta 400 miljoonan euron tukiohjelmasta vihreän siirtymän investointien houkuttelemiseksi Suomeen.

Kehysriihessä sovittiin myös 150 miljoonan euron verohelpotuksesta vihreän siirtymän investoinneille.

EU-maat myöntävät nyt akkuteollisuuden yhtiöille suuria valtiontukia houkutellakseen akkuteollisuuden investointeja omaan maahansa.

Luultavasti suurimman yksittäisen tukisumman on tähän mennessä myöntänyt Saksa, joka antaa ruotsalaiselle akkuteollisuusyhtiölle Northvoltille 902 miljoonaa euroa.

Erityisen paljon tukea eri hankkeille on myöntänyt myös Unkari, josta on Britannian yleisradioyhtiö BBC:n mukaan muodostumassa Euroopan akkuteollisuuden keskus.

Myös muissa EU-maissa jaetaan nyt huomattavia valtiontukia akkutehdasinvestointien houkuttelemiseksi. Kysymys on kymmenien miljoonien ja satojen miljoonien eurojen tukipaketeista yksittäisille hankkeille.

Esimerkiksi Ranska myöntää yksittäiseen akkutehdashankkeeseen tukea yli 650 miljoonaa euroa.

Haminaan on suunnitteilla kiinalaisen CNGR:n tehdas ja Kotkaan kiinalaisen Beijing easpring material technologyn tehdas.

Riittävätkö Suomen tähän mennessä päättämät tukisummat sitten Haminan ja Kotkan akkumateriaalitehtaiden toteutumiseen?

– Uskon, että Haminan ja Kotkan osalta nämä tukielementit ovat riittäviä, jos ne otetaan tehokkaasti käyttöön ja keskitetään riittävän selkeästi isoille investoinneille, Matti Hietanen sanoo.

Vihreän siirtymän investointeja on Suomessa kuitenkin suunnitteilla kymmenien miljardien eurojen arvosta. Hallituksen tukirahat voivat loppua nopeasti kesken, jos useampi isompi hanke tarvitsee merkittävää tukea.

EU-maat maksaa kiinalaisille tukia et ne vois kilpailla tuotannossaan jäsenmaiden omaa tuettua tuotantoa vastaan. Vois edes määrätä et tässä kilpajuoksussa pohjalle saa tukea vain jäsenmaiden omistuksessa olevien yritysten tuotantoa.

Suomi ei tässä juoksussa tietenkään voi pysyä perässä, kun Saksa pystyy maksamaan yksittäiselle yritykselle tuplatuen koko Suomen tukipottiin verrattuna. Saksan tukipotti menee kuitenkin ruotsalaisille, siinä missä Suomi voi päätyä maksamaan kiinalalsille.

Suomen iso ongelma on et kun meillä on varaa antaa tukea vain yksittäiselle tai muutamalle isolle yritykselle, sillä tai niillä on todella hyvä neuvotteluasema, ne voi käytännössä sanella mitä Suomen pitää tehdä et ne suostuu laittamaan tehtaansa tänne. Niillä on valinnanvaraa, Suomella ei ole. Joutuu pohtimaan onko se ollenkaan harkittu strategia, vois olettaa et kun tukipotti on pienempi, siitä kannattaa rajata isommat toimijat kokonaan pois ja keskittyä keskikokoisiin ja pienempiin toimijoihin, joiden tukemiseen tuki paremmin riittäisi. Jos yleensäkään kannattaa koko tukitouhuun lähteä mukaan.

 

Fortum hakee uutta läntistä polttoainetoimittajaa nopealla aikataululla Loviisaan. Syinä ovat kärjistynyt maailmanpoliittinen tilanne ja halu turvata polttoaineketjun toimintavarmuus tulevaisuudessa.

Loviisassa testataan parhaillaan yhdysvaltalaisen ydinvoimayhtiön Westinghousen toimittamaa koe-elementtiä voimalan toisessa reaktorissa. Fortumilla on sopimus Westinghousen kanssa. Siinä suunnitellaan, luvitetaan ja toimitetaan uutta ydinpolttoainetta Fortumille.

Koe-elementti ei ole vielä polttoainetta, vaan jokinnäköinen testipalikka. Vois olettaa et uraani sinänsä ei ole kovin monimutkainen tuote, mut sen fyysinen olemus on varmaan reaktrin toiminnan kannalta merkittävä.

Fortumin toinen mahdollinen polttoaineen tuottaja on ranskalainen Framatome, mut sen kanssa homma on vielä juttelun tasolla.

Rosatomin varoitus oli sekava.

Rosatomin mukaan ”kaikki poliittisesti motivoituneet päätökset luopua venäläisestä polttoaineesta ovat askel taaksepäin ydinvoimalaitoksen turvallisuuden ja tehokkuuden parantamisessa.”

Yle kysyi uudestaan, mitä Rosatom tarkoitti askeleella taaksepäin turvallisuudessa ja tehokkuudessa. Yhtiö ei vastannut kysymykseen.

Voi olla vaan hyvä ettiä joku toinen polttoainetoimittaja, jos nykyinen tietää jonkin ongelman olemassaolosta, mut ei suostu selventämään sitä.

 

EU sääntelee tukien jakamista, mutta koronasta alkaen sääntöjä on löysätty. Ukrainan sodan lisäksi taustalla on myös tarve vastata Kiinan ja Yhdysvaltain tukikilpailuun.

Tukien pelätään vääristävän kilpailua. Keskuskauppakamarin mielestä Suomen kannalta paluu tiukempiin valtiontukisääntöihin olisi tervetullutta, mutta muutosta ei ole näköpiirissä.

Suomalaisista vientiyrityksistä 28 prosenttia katsoo kilpailun EU:n sisämarkkinoilla jo vaikeutuneen lisääntyneiden valtiontukien vuoksi.

Eniten tukia on myöntänyt Italia, jonka tukisumma on enemmän kuin Ranskan ja Saksan yhteensä.

Italian tukisumma on myös melkein tuplat verrattuna noiden kolmen maan ulkopuolisiin jäsenmaihin. Ongelma tässä on et tuettu teollisuus ja energiantuotanto voi olla pysyvästi tuesta riippuvaista, jolloin nämä tuet jää, jos toimintaa halutaan jatkaa. Samalla tuettu toiminta on riskittömämpää kuin normaali toiminta, joka voi estää taloudellisesti kannattavamman toiminnan pääsyn markkinoille. Tämä on yhdenlainen kilpajuoksu pohjalle, jossa Kiina ja Yhdysvallat määrää tahdin ja lopputulos voi olla kaikille huono.

Suomalaisista vientiyrityksistä 28 prosenttia katsoo kilpailun EU:n sisämarkkinoilla jo vaikeutuneen lisääntyneiden valtiontukien vuoksi.

Keskuskauppakamarin mielestä Suomen kannattaisi nyt sijoittaa omat tukensa vetyyn, akkuihin ja vähäpäästöiseen teollisuuteen.

Suomen myöntämä tuki oli 66 mijoonaa, siinä missä Italian oli 63,1 miljardia, Ranskan 26,1 miljardia ja Saksan 23,5 miljardia. Keskuskauppakamarin ehdottamat tukien kohteet voi hyvinkin olla perusteltuja, mut jos tuen määrä on tuhanneosa kilpailijan tuesta, voi jo arvata miten käy. Voi vaan toivoa et meidän tukien kohteet on taloudellisesti kestäviä ja ne ei kaadu epäreilussa tilanteessa ennen kuin noilla muilla tulee pää vetävän käteen.

 

Vetyvalmis voimalaitos perustuu Wärtsilä 31 -moottorialustaan, joka on maailman tehokkain. Se yhdistyy sähköverkkoon 30 sekunnissa käynnistyskäskystä, varmistaa energian saatavuuden polttoainejoustavuuden ansiosta ja tarjoaa vertaansa vailla olevan kuormanseurantakyvyn sekä korkean osakuormatehokkuuden.

Konseptisertifikaatillaan Wärtsilä on nyt saavuttanut ensimmäisen vaiheen moottorivoimalaitoksensa konseptisuunnittelusta. 100 % vetyvalmiin moottorin odotetaan olevan tilattavissa vuonna 2025 ja toimitettavissa vuodesta 2026 alkaen.

Polttoainejoustavat moottorimme voivat nyt käyttää maakaasua ja siten tarjota joustavuutta, tasapainotusta sekä tukea uusiutuvan energian nousulle. Ne voidaan muuntaa käyttämään vetyä, kun sitä on helposti saatavilla, ja näin varmistaa matkaa kohti nollapäästöjä

Jotenkin olisin arvannu et vetyvoimaloita olisi jo ollut olemassa, mut ne oli sit varmaan vaan polttokennoja eikä pyörittäny moottoria. Wärtsilä ei kerro moottorivoimalansa hyötysuhdetta tai tuotetun sähkön hintaa, joka voi kertoa meille et ne on kalliita käyttää.

Voi olla et muut on päättäny olla tekemättä vetymoottoria hyvästä syystä. Jotkut Wärtsilän nykytuotteet on tiedotteen mukaan muutettavissa vetykäyttöisiksi, ni ehkä se ei ollut iso ponnistus luoda kokonaan vedyllä toimivaa niiden lisäksi. Aika sit kertoo et onko kultaa kädessä vai meh.

 

e. ilmoitus tuli

BYD: 17,4%;

Geely: 20%; and

SAIC: 38,1%.

Other BEV producers in China, which cooperated in the investigation but have not been sampled, would be subject to the following weighted average duty: 21%.

All other BEV producers in China which did not cooperate in the investigation would be subject to the following residual duty: 38,1%.

Prosentit paljastettiin, mut ne ei ole vielä voimassa ja niiden voimaantulo riippuu neuvotteluista kiinlaisten kanssa. Jos neuvotteluissa ei päästä ratkaisuun, tullit tulee voimaan 4.7.

.e

EU asettaa kiinalaisille sähköautoille tiettävästi 25 prosentin suuruiset rangaistustullit, arvioi talousmedia Financial Times (FT) lähteisiinsä nojaten.

Ne tulevat voimaan väliaikaisesti heinäkuussa, ja unionin jäsenmaiden tulee äänestää pysyvistä tulleista marraskuuhun mennessä. Sanktioiden uskotaan kestävän viisi vuotta.

Toi 25% on FT:n arvaus, itse tullin määrä ei ole vielä julkinen, nykyisen tullin määrä on 10%. Korotetun tullin tarve on ilmeisesti seurausta siitä että Kiina tukee sähköautojen tuotantoa tavalla, joka vääristää kilpailua. Ongelmaa mutkistaa se että eurooppalaisia autonvalmistajia valmistaa autoja Kiinassa ja kiinalaiset autonvalmistajat on avaamassa tehtaita Eurooppaan. Lisähankaluutena on että Kiina vie sähköautoissa tarvittavia komponentteja ja tuottaa sähköautojen raaka-aineita.

Jos Kiinan tukemien sähköautojen tuontiin ei puututa tai puuttuminen on eurooppalaisten valmistajien tukemista, me ollaan joko tilanteessa jossa työllisyys Euroopassa pienenee, tai kilpajuoksussa pohjalle. Ainakin aluksi EU näyttää valitsevan tuontiin puuttumisen tullin muodossa. Artikkelin otsikosta huolimatta, tullin määrä ei välttämättä ole riittävä ongelmaan vaikuttamiseen.

Kiinaa seuraava Rhodium Group arvioi aiemmin, että vasta 50 prosentin tullimaksuilla olisi oikeaa vaikutusta. Kiinalaiset jäävät monessa eri laskelmassa voitolle, koska Euroopassa autoista pyydetään Kaukoitää enemmän rahaa.

Rhodiumin pruju kertoo meille myös että EU:n tutkimuksen premissi on että Kiinan tuontiautot aiheuttaa haittoja tulevaisuudessa, tuonnin jo aiheuttamien haitojen sijaan.

[…] the probe is based on the threat that cheap EV imports from China could cause damage to European manufacturers in the future, rather than an assessment that this damage is already taking place.

Vaikka FT:n arvaaman tullin määrä ei riitä ongelman korjaamiseen, se ei estä Kiinaa vastaamasti siihen jollain tavalla. Nyt Kiinaan vietävien sähköautojen tulli on 15% ja Kiina on jo aiemminkin rajoittanut kriittisten materiaalien vientiä omien päämääriensä saavuttamiseksi.

China's commerce department announced that it had added rare earths, including compounds and alloys, to its list of mineral resources and other items requiring disclosure of information such as material type and export destinations.

China accounts for 70% of the world's output of rare earths, which are essential for the manufacture of electric vehicles and some weapons, including missiles.

China slashed rare earth exports to Japan in 2010 when the two countries were at loggerheads over the Senkaku Islands, which Tokyo controls but China also claims and calls Diaoyu.

Viime vuonna Kiina rajoitti kriittisten materiaalien vientiä osana lännen vastaista kauppasotaansa. FP:n artikkeli on maksumuurin takana.

But its latest rare-earth export curbs would mark an elevation in its attempt to wield its critical mineral leverage amid its spiraling, tit-for-tat tech trade war with the United States. Last month, China announced export curbs on graphite, a key input in electric vehicle batteries, while citing national security concerns. In July, China retaliated against Western measures by unleashing export restrictions on germanium and gallium, two chipmaking metals.

EU on yrittänyt irtautua kriittisten materiaalien kiinariippuvuudestaan, ehkä me päästään testaamaan sitä lähiaikoina.

Kun on kyse EU:sta, on ihan selvää että tästäkään jäsenmaat ei pysty olemaan samaa mieltä.

Euroalueella rangaistustullia kannattaa etenkin Ranska, koska edullisten kilpailijoiden pelätään nujertavan euromerkit. Ranskalainen Renault-merkki puhkui keväällä ”taistelusta luoda uudelleen Euroopan autoteollisuus”.

Saksa, Ruotsi ja Unkari puolestaan vastustavat FT:n mukaan tulleja. Saksalaisella Volkswagenilla on isot bisnekset Kiinassa ja ruotsalaisjuurisen Volvon nykyomistaja on siellä.

Unkari on ottanut Kiina-myönteisen asenteen, koska kiinalaisjätti Byd rakentaa maahan autotehdasta. Tulleja voi nimittäin kiertää siirtämällä tuotantoa tariffialueen sisälle.

EU:n aie puuttua kiinalaisten sähköautojen tuontiin on periaatteessa oikea, mut sen tehokkuus riippuu vielä piilossa olevista yksityiskohdista ja EU:n kyvystä ja halukkuudesta ratkaista ongelma, vaikka siitä muodostuisi pitkä ja vaikea kauppasota. Hyvänä puolena vois olla et, ainakaan nyt, EU ei näytä lähtevän kilpajuoksuun pohjalle.

 

Poliittiset lähteet kertovat tulleensa kaupungin lakimiesten johdolla johtopäätökseen, jonka perusteella pakkolunastuksen perusteiden ei uskota entisen Hartwall-areenan kohdalla riittävän.

”Tai ainakaan tältä istumalta ei näytä löytyvän riittävää varmuutta siitä, että pakkolunastusprosessi todella menestyisi. Voihan käsitys toki vielä muuttuakin”, eräs virkamieslähde sanoo.

”Helsingissä on jo yksi toiminnassa oleva jäähalliareena, ja toisekseen areenaa pyörittää suomalainen taustayhtiö, joka ei ole pakotelistalla. Näin ollen perusteeksi ei välttämättä riitä, että venäläiset omistavat lähes kaikki areenan taustayhtiön äänivaltaiset osakkeet.”

Kaikkein suurimpana pakkolunastusprosessin jarruna pidetään kuitenkin aikaa. Useat lähteet alleviivaavat, että lunastusprosessi kestäisi kaikkine valitusmahdollisuuksineen vähintään vuoden tai kaksi, mahdollisesti pitempäänkin.

Noi vasta-argumentit on vähän haastavia. Kun vaikka jos pakkolunastukseen menisikin vuosia, niin onhan tossa Garden projekti tulossa, joka varmaan sulkee Nordiksen. Ja vaikka pakkolunastukseen menisi vuosia, niin ilman sitä ei ole mitään aikataulua.

Hassusti kaupungit saa kyllä pakkolunastettua yksityishenkilön kotitonttiakin, jos vaan sille käytön keksii, mut sit venäläisomisteisen yrityksen kanssa on yllättäen tämmösiä ongelmia. Ihmeellistä käsiennostelua taas.

 

Steady Energyn pilottilaitos on ydinlämpölaitoksen täysikokoinen, toimiva malli. Se eroaa varsinaisesta pienydinvoimalasta vain siinä, että reaktoriastiassa on vettä kuumentamassa sähkövastus ydinpolttoaineen sijasta.

Pilottivoimalan tarkoituksena on testata laitoksen prosessien toimintaan liittyviä ominaisuuksia sekä muodostaa varsinaista laitosta varten vaadittavat hankintaketjut eri laitevalmistajien kanssa.

[Steady Energyllä] on aiesopimukset enimmillään 15 reaktoriyksiköstä Helsingin kaupungin energiayhtiön Helenin ja Kuopion Energian kanssa. Suunnitelmien mukaan ensimmäisen laitoksen rakentaminen alkaisi vuoteen 2028 mennessä ja käyttö jo 2030.

Aika kova aikataulu. Vaikka itse reaktori tuottaa vähemmän tehoa ja on siten varmaan helpompi suunnitella ja rakentaa, vois olettaa et siinä on kuitenkin savottaa jäljellä. Jos ne saa koelaitoksensa kasaan, se on tietenkin eteenpäin. Mut varmaan hankalin osa, eli reaktori vielä puuttuu.

Ne on yhä omassa aikataulussaan kiinni, jos ne saa päätöksen koelaitoksesta tehtyä tänä vuonna. Seuraavat isot etapit olisi vuonna 2027, jolloin on LDR-50 -reaktorin "technology assessment", 2028 kaupallisen reaktorin investointipäätös ja 2029 lupahakemus. Vuonna 2030 reaktorin pitäis olla käynnissä.

view more: ‹ prev next ›