Onks tää nyt sellainen käyttöhuone?
peemaa
Matkahuolto ilmoittaa paketin tulevan lähellä olevaan automaattiin, lataa appipaska. Lataan appipaskan, paketti näkyy siellä ja myös moni aiempi paketti, jotka tuli perille ilman appipaskan apua. Kun paketin pitäisi tulla automaattiin, tulee ilmoitus: paketti liian iso automaattiin, hae noutopisteestä tekstiviesteihin tulleella noutokoodilla.
Tänä vuonna Suomen ja Ruotsin väliin tulee Aurora Line. Mut siitä seuraava pullonkaula on etelä-pohjoissuunnassa Ruotsin puolella. Etelässä on paljon kulutusta, pohjoisessa paljon tuotantoa.
Vaikutusarvioiden selvittäminen ja kirjaaminen lakiehdotukseen on osa hyvää lainsäädäntöä. Tässä tapauksessa, hallituksen esityksessä (pdf, s.24) sanotaan mm.:
Mobiililaitteiden käytöstä johtuvien häiriöiden ehkäiseminen opetuksessa voi tutkimustulosten perusteella vahvistaa oppilaiden mahdollisuuksia keskittyä opetukseen. Tutkimustulosten mukaan oppilaiden kokema hyvä työrauha matematiikan tunneilla vähentää oppilaiden tuntemaa matematiikka-ahdistusta ja vahvistaa tätä kautta oppimistuloksia.
Rajoittamalla oppilaiden puhelinten ja muiden mobiililaitteiden erityisesti häiriökäyttöä esityksessä ehdotetulla tavalla voidaan arvioida, että esityksellä on positiivisia vaikutuksia oppimisessa suoriutumiseen ja oppitunnilla keskittymiseen. Tutkimusten perusteella voidaan olettaa, että erityisesti heikommassa asemassa olevien lasten oppimistulokset vahvistuisivat
Jostain syystä lähteet ei ole esillä tässä kohdassa, ne on saman lapun sivuilla 14-15. En tarkistanu saako lähteistä saman ulos mitä ne lainauksessa väittää, vaikutusväitteet ei ole niin erikoisia et mun totuusosamäärämittarin hälytysraja olis ylittyny.
Vois arvata et aluksi oppilaissa on epäselvyyttä, vastahankaisuutta ja vieroitusoireita, mut sit on taas aiemmasta jonkin verran eroavaa normaalia. Varsin mielenkiintoista on et näkyykö niissä PISA-tutkimuksissa parantumista, jotka tehdään lakimuutoksen jälkeen. Kun kännykkäkiellon pitäisi pdf:n perusteella vaikuttaa erityisesti matematiikan oppimiseen.
Toi Hesarin lyhytuutinen on hyvin epätarkka, sama ongelma vaivaa Ylen uutista asiasta.
Lähteenä oleva Lloyd’s List on sekin aika onneton, mut siinä sanotaan pääkohdittain:
Laivaan toimitettiin joku kaupallinen palvelu (artikkeli ei kerro mikä, tarkastus, pizzaa, huolto, huoria?) laivan ollessa Tanskan vesillä. Palvelun toimitukseen jollain tavalla liittyvä lähde luovutti Lloyd’s Listille laivaan liittyviä dokumentteja, joiden mukaan laivassa oli havaittu runsaasti puutteita Tanskan vesillä tehdyssä tarkastuksessa. Lloyd’s List arvioi dokumenttien oikeellisuutta silloin ja ne oli Lloyd’s Listin mukaan uskottavia.
Myöhemmin, ei kerrottu milloin, sama lähde lisäsi kertomalla Lloyd’s Listille että laivasta oli löytynyt laivan henkilökuntaan kuulumaton henkilö. Ja tää kohta on Lloyd’s Listilläkin todella onnetonta tekstiä:
The source has since provided additional information, telling Lloyd’s List that an unauthorised person, who was not a seafarer, had been identified on board Eagle S.
They said listening and recording equipment was brought on to the 20-year-old tanker via “huge portable suitcases” along with “many laptops” that had keyboards for Turkish and Russian languages when calling at Türkiye and Russia.
Tässä on epäselvää kuka "they said" on, onko se alkuperäinen lähde vai toi miehistöön kuulumaton henkilö. Vois olettaa et kun siinä kerrotaan asioista jotka tapahtui muualla kuin Tanskassa, se tieto tuli siltä miehistöön kuulumattomalta henkilöltä.
Sama "they said" kertoi että laitteisto purettiin laivasta Venäjällä, eli laitteiston ei enää pitäisi olla laivassa. Tämän Ylen ja HS:n artikkelit on onnistunu tekemään epäselväksi, eli riippumatta siitä oliko laivassa jossain vaiheessa jotain erikoislaitteistoa, sitä ei Lloyd’s Listinkään mukaan pitäisi enää olla siellä.
What is Going on With Shipping? YT-kanava käsitteli kaapelirikkoja videossaan. Se on muutenkin mielenkiintoinen, mut erityisesti videossa se näytti Eagle S:n tarkastushistoriaa, jonka mukaan laivasta löytyi laaja kirjo puutteita sen tarkastuksessa Ghanassa syyskuussa 2023. Samassa tarkastushistoriassa ei ollu kesäkuun tarkastusta Tanskassa, mikä voi tarkoittaa et Tanskan tarkastus oli jotain muuta kuin mitä päättyy videossa näytettyyn Equasis-tietokantaan (vain kirjautuneille).
Eli, vaikka pitää kaikkea kirjoitettua totena, laivasta ei senkään mukaan pitäisi nyt löytyä signaalitiedustelulaitteistoa. Kokonaan eri asia on onko laivassa ollut sellaista laitteistoa jossain vaiheessa ja onko niitä nyt muissa laivoissa, jotka seilaa vastapuolen mielenkiintoisten signaalien seassa. Vois olettaa et sellaista mahdollisuutta ei jätetä käyttämättä, maasta riippumatta.
HS:n artikkeli arvioi varjolaivaston suuruudeksi noin 400 laivaa ja IS 400-600 laivaa. Myös muilla mailla on varjolaivastoja, mut vois olettaa et tilanteesta johtuen Venäjän on suurin niistä.
Vaikka yksittäinen laiva ei paljoa asiaa muuta, jos ei ole muuta tapaa laittaa niitä pakotteiden alle, ne pitää lisätä yksitelleen sinne. Yksittäinkin lisättynä, ajan kanssa, niitä sit on merkittävämpi määrä pakotteiden piirissä.
Eagle S:n omistajalla on vain se laiva, vaikka sen lisääminen pakotelistalle on perusteltua, se ei sitä yhtä laivaa laajemmin vaikuta Venäjän varjolaivastoon. Vois olettaa et muut valjolaivaston laivat on samalla tavalla hajautettu moneen omistajaan, et pakotteiden ulottaminen niihin olisi mahdollisimman työlästä.
Samasta syystä, eli et laivalla ja Venäjällä ei olisi selkeää yhteyttä, voi olla et Venäjän kommentit laivan haltuunottoon tulee olemaan vähäsiä tai olemattomia. Vaarana Venäjälle on et länsimaat selvittää jonkin yhteyden tämän laivan ja muiden laivojen välillä ja jos Venäjä menee sanomaan ääneen että se on niiden laiva, samalla niiltä menee ne muutkin löydetyt laivat. Varjolaivaston pakotteet rajoittaa Venäjän mahdollisuuksia myydä öljyä öljyn kauppaan liittyviä pakotteita kiertämällä, joten Venäjällä on hyvä syy pitää varjolaivastonsa piilossa.
Koko homman voi ajatella myös niin että tässä tilanteessa Venäjän mahdollisuudet aiheuttaa haittaa länsimaille rajoittuu näihin kaapelisabotaaseihin, verkkohyökkäyksiin ja vastaaviin ilkeyksiin. Ehkä niiden perimmäinen tarkoitus on saada länsimaat käyttämään resurssejaan oman infransa suojaamiseen ja aiheuttaa huolta kansassa. Mikä sekin olis aika erikoista, koska jos vaikka Nato alkaa suojaamaan kaapeleita, sen voi arvata tapahtuvan monikansallisesti, joka taas parantaa siihen osallistuvien kykyä toimia yhdessä. Ja verkkoinfran ja -palveluiden suojaamiseen pitäisi muutenkin panostaa, siellä riskit ei rajoitu vain Venäjään.
Voin kuvitella rajan ja laivan välisen radiokeskustelun.
Raja: hei laiva, sulla on ankkuri meressä, nostatko sen ylös?
Laiva: katos, mites se nyt noi on päässy menemään.
Raja: kai se on sellanen asia mikä sun itses pitäis tietää?
Laiva: no nostetaan.
Raja: ei sieltä tullu ku ketjun pää, missä sun ankkuri on?
Laiva: en kuule tiiä.
Raja: no mitäs jos meidän ukot tulee helikopterista teidän kyytiin ettimään ankkuria?
Laiva: ei kai tässä muutakaan voi.
Raja: no ei.
Viikonloppuna tai maanantaina HS ei laittanu sen nimeä artikkeleihinsa, vaikka muistelin että se oli poliisin etsintäkuulutuksessa, joten tarkistin sen ja poliisi oli poistanu nimen mut kuvat yhä oli. Kuvat, tuntomerkit ja pyyntö vihjeistä poistu poliisin tiedotteesta tänään.
Joo, on ihan mahdollista et tiedotuksen niukkuuden takia menee eri heppuja keskenään sekaisin. Oletin et virolainen tarkoitti kansalaisuutta, vaikka nimi viittais muualle.
Poliisi otti kadoksissa olleen hepun nimen pois etsintäkuulutuksesta ennen kuin se löytyi, ni voi olla et sen nimestä onkin epäselvyyttä. Silloin olisi normaalia et tulee vastaan täyskaiman osoite toisesta maasta, jos se on käyttäny sen tietoja. Toisaalta, poliisilla on voinu olla joku muu syy ottaa nimi pois. Ehkä näihinkin tulee ajan kanssa selvyyttä.
Aika varmasti se on poliisin etsimä heppu, mut sit onko se sama heppu ku ampuja, selvinnee ajan kanssa.
Ilmeisesti suurin vaikutus rikollisuuteen yleisemmin on sillä et teot selviää, et ei voi tehdä rikoksia jäämättä kiinni. Mut sit yksilötasolla voi olla sellaisia joihin ei mikään auta, pitkän tuomionkin jälkeen ollaan taas keikalla ja ainoat vähempirikolliset ajat on vankila-aikoja.
Me pystytään tuottamaan nyt noin 7GW kun ei tuule ja 14GW kun tuulee paljon. Kesällä kulutus on noin tuuleton tuotanto ja talvella maksimikulutus on noin paljon tuulee tuotanto.
Autojen sähköistäminen osuu koko vuodelle, koska autoilla ajetaan pääosin ympäri vuoden. Lämmön tuotanto osuu kylmälle ajalle, noin syyskuusta noin toukokuulle. Se tarkoittaisi sitä että vaikka sähkönkulutus kaksinkertaistuu, se nousee enemmän kylmän aikaan kuin muulloin. Erityisesti kulutus nousee kun on kylmimmät kuukaudet eli tammikuu-helmikuu.
Jos tuulet ei osu kylmälle ajalle, kulutuksen ja tuotannon erotus on suuri. Jos tuulet osuu pienen kulutuksen ajalle, tuotannon ja kulutuksen erotus on suuri. Aivan ilmeinen ratkaisu olisi sähkön taltiointi jossain muodossa. Mut, ongelmaksi tulee kylmien aikojen pituus, jos ne jatkuu päivätolkulla, ei oikein ole olemassa varastointitapaa millä kulutus katetaan. Jos erityisen kylmä aika on viikon, jonka aikana kulutus on 2GW yli normaalimman sään, pitäisi varastoida 336GWh jollain tavalla.
Wikipediatarkkuudella suurin pumppuvoimala on 40GWh. Samalla tarkkuudella suurin verkkoakku on 3,3GWh. Joten sähkön tallennusta varten meidän pitäisi tehdä joko vähän vajaa kymmenen kertaa suurempi pumppuvoimala kuin on olemassa tai sata kertaa suurempi verkkoakku.
Kymmenen vuotta kulutuksen tuplaantumiseen voi olla liian lyhyt aika kaukolämmön pienydinvoimaloiden aikaansaamiseen. Joskin se on myös sellainen aika, jonka kuluessa ehtii tapahtua paljon. Ongelma tienkin on et jos kulutus kasvaa lineaarisesti, se on +50% jo viiden vuoden kuluttua.
Joten lienee ilmeistä et säästä riippumatonta tuotantoa tarvitaan lisää. Tuulivoiman aiheuttama sähkön hinnan suuri vaihtelu kuitenkin tekee näistä projekteista riskialttiita. Mut siitä eri asia on pitääkö ongelman ratkaisemiseksi tehdä uusi tukihimmeli. Jos kerran kuluttaja maksaa voimalan rakentamisesta erikseen, miksi sitä voimalaa ei siiten rakenneta suoraan valtion toimesta, ei siihen tarvita Fortumia tai jotain muuta väliin omistamaan kuluttajien maksamaa laitosta.