Käytännössä efekti on päinvastainen kuvaamasi ilmiön takia. Kun korot nousevat, korkokulut nousevat riippumatta velanottopäivästä.
Joo, mä selitin mekanismia, nousseiden korkojen vaikutus on samassa kappaleessa.
Niin ja näin.
Velan vähentäminen ei taida olla kiistanalainen tavoite, aikataulu ja tapa voi olla.
Valtionvelan korkojen osuus budjetista on aikamoinen, vuonna 2022 840M€, 2023 1531M€ ja 2024 3191M€. Ensi vuoden arvio korkojen kustannuksesta on samaa suuruusluokkaa kuin valtion osuus kansaneläkemenoista, takuueläkkeestä ja vammaisetuisuuksista yhteensä, jotka on 3276M€.
Velan koron määrää sen ottohetken korko. Eli jos velka on otettu matalien korkojen aikana, sen korko on matala, jos se otetaan korkeiden korkojen aikana, sen korko on korkea, riippumatta mitä koroille tapahtuu velan olemassaolon aikana. Mut, kun meidän omat tulot ei riitä menojen kattamiseen, myös aiemmin otettuja velkoja joudutaan maksamaan uudella velalla sitä mukaa kun ne tulee maksuun. Eli vanhat matalan koron velat uusitaan uusiksi korkean koron veloiksi tullessaan maksettaviksi.
Mitä pienempi budjettivaje on, sitä suurempi osa vanhoista veloista voidaan maksaa pois tuloista, jolloin korkomenot pienenee. Myös jos korot laskee, uusi velka on aiempaa halvempaa. Myös, jos otettua velkaa käytetään talouden toimintaedellytysten parantamiseen, se aiheuttaa verotuloja, jotka voi olla velan korkoa suurempia. Jos taas velalla maksetaan tuottamattomia kuluja, vaikka infraprojektien sijaan, ne on pelkkää menoa. Siksi on aika käsittämätöntä miksi hallitus on päätynyt ottamaan noin suuren määrän lisää velkaa.
Jos ne aikoo jatkaa edellisen hallituksen velanottolinjaa, on aika yhdentekevää kumpi blokki siellä on vallassa. Hallituksen velanoton pienentämisen suunnitelma on tietenkin oikeansuuntainen, mut kun siellä on nyt ne ainoat puolueet jotka voi mitään säästöjä ideologisista syistä tehdä, näyttää siltä et tilanne ei tule paranemaan. Ongelmaksi tämä voi muuttua koska ollaan siirrytty kriisien aikakauteen, eli voi olla perusteetonta ajatella ettei joku uusi kriisi taas nosta päätään. Mitä suurempi velka meillä on sitä varmemmin velalla hoidettavaksi soveltuva kriisi aiheuttaa sen ettei sitä velkaa saa kohtuuhintaan tai ollenkaan. Myös pelkästään se ettei korot laske, pahentaa pitkäksi aikaa jo ensi vuonna näkyvää ongelmaa, jossa korkokulujen osuus budjetista on aiempaa merkittävämpi.
Hallituskauden alijäämät on aika pettymys, ensi vuonna 10,1G€, vuonna 2025 10,5G€, 2026 9,3G€ ja 2027 myös 9,3G€. Ne on aika kaukana niistä luvuista mitä tältä hallitukselta olisi toivonut. Toi vähän vajaa 40 miljardia maksetaan lainalla, joka on ainakin vielä kallista, eikä ole takeita että se siitä halvemmaksi muuttuisi.
Tiedotustilaisuuden kalvoissa oli mukana hallituksen päätösvallassa olevien toimien vaikutusarvio alijäämään. Säästöjen pitäisi kasvaa kauden edetessä, ensi vuoden alle miljardista, vuoden 2027 vähän vajaa kolmeen miljardiin. Yhteenlaskettuna se on enemmän kuin vaalipuheissa luvattu 6 miljardia ja muuttaa velan kasvun velan pääoman vähenemiseksi, mut alijäämää ja korkoja kattoessa joutuu pohtimaan et tuliko sittenkin luvattua liian vähän.
Nää voi olla viimeiset pressanvaalit, joissa Venäjä voi auttaa kannattajakorttien aikaansaamisessa, kun näitä seuraavissa on mahdollisesti sähköinen kannattajakorttien kerääminen käytössä. Joskin sähköisten korttien aikaansaaminen lienee helpompaa, kun ihmiset voi täyttää sen kotisohviltaan. Ehkä silloin olis tarpeellista vaatia suurempaa määrää niitä.
Sähköauto on paikallisen pysäkköintihallin laturissa, joka maksaa 0,30€/kWh. Kannattais ladata täyteen, ajaa pihaan ja heittää roikka autosta kotiin.
8c/kWh vois olla jo aika houkutteleva, eniten siinä potuttaa toi määräaikaisuus. Tavallaan se on vakuutus korkeita hintoja vastaan, jos ne ei toteudu, voi harmittaa. Mut kiinteähintaisella sopimuksella on yksi huolenaihe vähemmän, jos oman kulutuksen kustannus on kukkarolle sopiva.
-Miksi Suomi liittyi Natoon?
-Koska Venäjä on uhka Suomelle
-Miksi Venäjä on uhka Suomelle
-Koska Suomi on Venäjän naapuri
-Miksi Suomi on Venäjän naapuri
-Koska Paavo Nurmi juoksi Suomen maailmankartalle
Jimnyssä ei vaan taida olla voiman ulostuloa. Ja varmaan tarkoitus oli kuljettaa sillä sotilaita, Jimny on niin pieni et siitä joutuu astumaan ulos et voi vaihtaa ajatusta.
Maastoautot oli aiemmin autoverottomia ja myöhemmin pienemmän veron piirissä, kun pv halus ottaa niitä omaan käyttöön. Kun veroetu poistui, maastureiden myynti romahti. Ne oli oikeita maastureita, joille oli vaatimuksia voiman ulosotosta, maastokelpoisuudesta ja sellasista.
He ovat tilapäisesti paikalla, eli rotaatioperiaatteella.
Olishan se aika julmaa jos ne joutuis olemaan täällä pitkiä pätkiä.
Se on totta että bkt:n kasvattaminen nostaa myös kestävän velkatason rajaa. Mut siinä missä velan määrään voidaan vaikuttaa hallituksen päätöksillä suoraan, bkt:n kasvu vaatii Suomelle sopivan kv-taloustilanteen, johon hallitus päätöksillään ei voi vaikuttaa.