[Kouvolan kaupunginjohtaja Marita] Toikan mukaan kaupungin rooli ei ole arvioida kansainvälisiä tietoturva-asioita.
– Ne perustuvat suomalaiseen ja eurooppalaiseen lainsäädäntöön, että miten näitä asioita käsitellään. Me emme turhaan spekuloi tällaisilla kysymyksillä, koska emme voi niihin vaikuttaa. Asiantuntijoiden näkökulmat (Tiktokin) tietoturvasta ovat aika ristiriitaisia. Niistä on vaikeaa vetää yksiselitteistä johtopäätöstä. Se on yksi alusta muiden joukossa.
Ensin se sanoo et Kouvolan rooli ei ole arvioida kv. tietoturva-asioita ja sit heti seuraavassa kappaleessa se arvioi kv. tietoturva-asioita määrittelemällä asiantuntijoiden näkökulmat ristiriitaisiksi.
Todellisuudessa Kouvolan kaupunginjohtajan tehtävä on ajaa kouvolalaisten asioita, joita iso datakeskushanke varmaan edistää. Se sano ihan oikein et laajempi turvallisuus ei kuulu Kouvolan käsiin. Mut, on se aika erikoista mennä sit heti kommentoimaan niitä asioita väheksyvästi.
Hanke voi olla ihan hyvä asia Kouvolalle. Jos se olis huono asia Suomelle, valtion pitäis puuttua siihen. Ja olis oleellisesti parempi jos Suomeen investoivat yritykset olis suomalaisia tai edes eurooppalaisia. Nyt ne tulee tänne jostain kaukaa nostamaan meidän sähkön hintaa ja vain osa keskuksen tuomasta tulosta jää Suomeen tai suomalaisille.
e. Yle kyseliki Supon mielipidettä asiasta toisessa artikkelissa ja ne vastas yleisellä tasolla:
Suojelupoliisin mukaan ulkomaiset investoinnit ovat Suomelle tärkeitä, mutta niihin voi liittyä myös muita kuin puhtaasti liiketaloudellisia tarkoitusperiä.
– Tällöin punnittavaksi nousee investoinnista saatava taloudellinen hyöty ja kansallisen turvallisuuden kysymykset.
Supo huomauttaa, että autoritaarisesta valtiosta tulevan investoinnin tarkoituksena voi olla taloudellisen hyödyn lisäksi myös esimerkiksi taloudellisen tai muun vaikutusvallan kasvattaminen pitkällä tähtäimellä.
Olis sen voinu jättää käyttöön tai edes huolehtia siitä et suunnitelmat sopii alueelle. Nyt ne meni niin ideologia edellä et saa näkee mitä tosta tulee. Luulis kuitenkin et talous jossain vaiheessa normalisoituu ja sit kiinnostaa taas rakentaa arvokämppiäkin.
Lentokentän alue on kolmessa osassa, artikkeli käsittelee Kiitotienkortteleita, jotka tulis nimensä mukaisesti kiitotien päälle etelään, sinne olis pitäny tulla alueen palvelut. Sen rakentamisen olis pitäny alkaa vuonna 2030.
Sen lisäksi on Nallenrinne, jossa pitäis olla katujen rakentaminen menossa ja asuntojen rakentamisen pitäisi alkaa jo vuoden lopussa. Se on mäessä, eli ei samassa suossa kuin kiitotiet, siellä oli taloja jo 30-luvulla.
Sit on vielä Lentoasemankorttelit, jonne pitäis tulla pelastusasema ja missä on ne säilytettävät kentän rakennukset. Katujen rakentamisen pitäis alkaa tänä vuonna ja asuntojen ensi vuonna, sinne pitäis tulla kans pelastusasema ja koulu.
Muut alueet on kentän ulkopuolella, niistä on suunnitelmia täydennysrakennuksesta ja kehittämistä.
Kolme aiemmin suunnitelmissa (pdf, s.11) mukana ollutta aluetta on ilmeisesti vielä ihan kesken. Siellä piti olla kans kiitotiellä idässä ja pohjoisessa Ukonnitty, Tuulimäki ja Falkullanniitty, mut ne ei näytä vielä olevan suunnitelmissa mukana ainakaan asuinrakentamisen muodossa. Se tarkoittaa sitä et jos ne saa alueen rakennettua edes nykyisen mukaan, sinne tulee 25000 asukkaan sijaan asunnot 13300 asukkaalle. Ja jos Kiitotienkorttelit tippuu kans pois, kuten artikkelista vois arvata, sinne tulee vain 5000 ihmiselle asunto.