Siinä lukee "edellisten", monikko, kaikki hallitukset Suomen itsenäisyydestä lähtien ja kaikki tulevat hallitukset. Mut näköjään se luetaan tarkoittavan vain edellistä, jos se sattui olemaan vasemmistopainotteinen.
peemaa
Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklan toinen kappale kyl aika tehokkaasti vesittää ensimmäisen tässä yhteydessä.
The preceding provisions shall not, however, in any way impair the right of a State […]
PeVL pääty tähän ilmeisen yksimielisesti, tai ainakaan käsittelytiedoissa ei näkyny olevan äänestystä, eikä lausunnossa ole eriävää lausuntoa. Joten, voi olla et lausuntoa viilanneet ei pitäny sitä tappelun arvoisena. Ja onhan se tietenkin silleen avoin et siinä ei ole mainittu mitään raja-arvoja, milloin verotus muuttuu omaisuudensuojan loukkaukseksi. Ja veroja kasvattavalla hallituksella on kuitenkin omassa perustuslakivaliokunnassaan enemmistö, ni ne voi aina jyrätä läpi lausunnon et sekään ei ole liian kireä.
Periaatteellisesti tietenkin ihan kiva et sen verran ajatus vielä liikkuu poliitikoissa et ne ei pidä muiden rahoja automaattisesti yhteisinä.
Se ei ole yksi laina vaan monta pienempää. Rinteen ja Marinin hallitukset oli vallassa 6. kesäkuuta 2019 - 20. kesäkuuta 2023, sinä aikana otettiin 20. kesäkuuta 2023 - toukokuu 2027 erääntyviä sarjaoblikaatioita 27 kappaletta, yhteisarvoltaan 15,362 miljardia. EMTN- ja velkasitoumuksia ei näytä osuvan aikavälille. Eli noin kolmasosa edellisen hallituksen lainasta on tämän hallituksen maksulistalla.
Vois tietenkin myös rajata eräpäivän perusteella pelkästään nykyhallituksen maksettavaksi lankeavia ja kattoa minkä hallituksen ajalla ne oli otettu.
Nykyinen ottaa lainaa, koska sen pitää maksaa myös edellisten hallitusten ottamat lainat. Mut nykyisen hallituksen epäonneksi uuden lainan korko on alkuperäistä lainanottoaikaa korkeampi, siksi meidän lainanhoitokulut räjähtää.
Mut olishan se ollu päällikkötason päätös ilmoittaa et edellisten hallitusten lainojen maksut otetaan veronkorotuksina niitä äänestäneiltä tuloluokilta.
Neljän vuoden päästä 30+ miljardia taas lisää lainattu nuorten tulevaisuudesta.
Saa näkee riittääkö 30+, kun vienti sukeltaa, lopputulos voi alkaa isommallakin numerolla.
Tilanne ei ole yksinomaan seurausta tämän tai edellisen hallituksen toimista. Toisen maailmansodan taloudellisen vaikutuksen jälkeen valtionvelka osuutena BKT:sta on ollu alle 3% - vähän yli 16% aina 80-luvun loppuun asti. Sit 90-luvulla homma lähti lapasesta niin et velan koko verrattuna bruttokansantuotteeseen oli isompi kuin vuonna 2022, useana vuotena yli 60%.
90-luvulla kerääntynyt velka pieneni jonkin verran 00-luvulla, mut velkasuhde alkoi taas nousemaan vuoden 2008 kriisin seurauksena. Lukuunottamatta vuosia 2016-2019, eli SOS-hallituksen aikaa, velan osuus kasvoi joka vuosi aina koronan alkuun, jolloin se lähti taas käsistä, 90-luvun lopun ja sota-aikojen tasolle. 90/00-luvuilla meidän BKT oli monta vuotta putkeen korkealla Nokian takia, mut se ei takoittanut velan määrän vähentämistä, vaan velkaa lisättiin, ja sit huomattiin et Nokian tuoma BKT:n kasvu olikin väliaikainen. Niinä vuosina tapahtui isoimmat virheet, kun vaikka BKT oli pitkään koholla, velkaa ei systemaattisesti pienennetty, vaan sitä jopa kasvatettiin.
Tämän ja ensi vuoden velan lopullista määrää voi arvuutella, ei näytä siltä et mitään pulaa kriiseista on, joten voi olla et päästään velkasuhteessa rauhan ajan ennätyksiinkin. Varsinkin kun näyttää siltä et talouskin on heikkenemässä.
Aina 90-luvun alusta lähtien "perusvelka", eli se osuus velkaa, joka on aina olemassa suhdanteista riippumatta, nousi noin 10%:sta noin 30%:iin. Se on kolminkertainen suhde aiemmasta sodan jälkeisestä suhteesta, jota jokainen hallitus 90-luvulta lähtien piti olemassa, joka lopulta aiheutti tämän meidän nykyisen korkomenoongelman. Koska jos meidän perusvelka olisi ollut pienempi, myös 2008-kriisin, koronan ja sodan aiheuttamat lisäongelmat olis aiheuttanu pienemmän lopullisen velkasaldon.
Käytännössä me ei oltu varauduttu vähävelkaisuuden tuomalla taloudellisella liikkumavaralla niihin kriiseihin mitä tuli. Osa syystä on et viime aikoina Suomen talous ei enää kasva verrokkimaiden mukana. Mut osa on myös sitä et, lähes poikkeuksetta, velalla maksettiin vaalilupauksia vuosikymmeniä 90-luvulta lähtien. Ja kun oli poikkeus, ne äänestettiin pois vallasta. Se lienee nykyisenkin hallituksen kohtalo, vaikka nää ei varmaan edes onnistu velkaa vähentämään.
Toi on aika suoritus, se oli tunkenu tonne ihan huolella. Luulis et edes tien poikkeuksellisen huono kunto herättäny kuskissa jotain pohdintaa.
Tänään oli jo kolme Jokeri-keskeytystä, aamulla kolari ja raiteilleajo ja vielä toinen kolari iltapäivällä. Se on uusi päivän ennätys.
Ei se yhtäkkiä kuollu, vaan se ensin kuoli sydänkohtaukseen ja sit syöpään. Eihän venäläisten mahtiherraa yksi kuolema vielä pysäyttäisi.
Steady Energy aims to build the world’s first LDR-50 reactor-based heating plant by 2030.
The LDR-50 district heating reactor is a small modular nuclear reactor which has been in development at VTT since 2020. LDR-50 is a type name for a reactor with a heat output of 50MW. Designed to operate at around 150 degrees Celsius and below 10 bar (145 psi), its operating conditions are less demanding compared to those of traditional reactors, simplifying the technical solutions needed to meet the high safety standards of the nuclear industry.
Niillä on aika kova aikataulu, yhdessätoista vuodessa kuitin takaa puksuttamaan kaukolämpöä. Onhan se tietenkin pienempitehoinen ja matalampipaineinen kuin perinteiset voimalat, joten se on varmaan oleellisesti yksinkertaisempi. Mut kuulostaa aika lyhyeltä ajalta, olishan se tietenkin hienoa jos se onnistuu noin nopsaan.
Mitenköhän toi tapahtu käytännössä. Ilmoittiko Suomi Natolle et tässä olis nyt turvallisuusvaje tarjolla, vai kattoko Nato et tossa on puuttumisen paikka. Jos partiointi jatkuu kauan, vois olettaa et siitä tulee kustannuksia, jotka ei ole valvontalaivojen normaalia käyttöä tai on pois siitä mitä laivat olis tehny ilman iskua putkeen ja kaapeleihin. Vois olettaa et Natollakaan ei ole ylimääräisiä laivoja, vaan ne on jotain varten olemassa ja se alkuperäinen asia pitää kans hoitaa. Mahtuuko tämä Naton normaaliin budjettiin vai nostaako kukin operaatio jäsenmaksua. Vaikka nostais, se ei varmaan iso raha ole, mut kiinnostaa miten asiat toimii.
Ilmeisesti Suomesta lähetetyn henkilökunnan palkka maksetaan osin jäsemaksuista ja osin PV:stä. Meneeköhän se samalla tavalla muiden resurssien kanssa. Jos jollekin Natomaalle muodostuu ongelma, jonka hoitamisessa Suomi voi auttaa, maksetaanko sen kustannukset Naton jäsemaksuista, PV:n budjetista vai molemmista.
Vois olettaa et Itämeren partiointi on uusi normaali. Venäjällä ei näytä olevan mitään muutoshalua vaikka maan johto vaihtuisi, joten tilanteen paranemisesta ei näytä olevan pelkoa. Ehkä vois jopa olla niin että häirikkönaapurin tilanne menee vielä huonommaksi ja Naton apua tullaan tarvitsemaan Suomessa enemmänkin. Hö, Suomi on Natossa, miks mä kirjoitan tekstiseinää, mee nauttimaan lauantaista.
Onhan sekin aikamoinen ongelma, jos ei näe mitä edustajat edes äänestää, sen lisäksi et ei tiedä mitä ne on sopinu keskenään ja etujärjestöjen kanssa.
Artikkeli olis kaivannu enemmän kontekstia. Noita sotilaita on varmasti kymmeniä tuhansia koko ajan sopimusmaissa ja on ollut aikojen saatossa varmaan satoja tuhansia. Onko sotilaiden lukumäärään nähden isäntämaissa tehty erityisen paljon rikoksia tai onko rikosoikeudellisen toimivallan siirtoa väärinkäytetty. Vois olettaa et artikkelin valinnoista huolimatta rikosten jakautuminen on tyypillinen, eli siellä on liikennerikkomuksia, häiriöntiä, tappeluita, ja sellasia useimmiten. Millaisia määriä niitä on ollu?
Esimerkkitapauksissa kiinnittyy huomio siihen et ne on kuus tapausta melkein kolmenkymmenen vuoden ajalta. Onko ne ainoat merkittävimmät tapaukset, vai ainoat jotka sopii artikkelin aiheeseen, mut loput on vaikka annettu isäntämaan hoidettavaksi tai muuten hoidettu puutteetta?
Onhan se mielenkiintoista ajatella et maassa on porukkaa, jota meidän rikosoikeudellinen vastuu ei samalla tavalla koske kuin meitä muita. Vois olettaa et Yhdysvallat halunnu tehdä sellaiset sopimukset perustellusta syystä.
Epäilemättä, jos rikoksia tapahtuu, saadaan lukea niistä mediassa ja varmaan ne päätyy poliisin tilastoihinkin, kun siihen riittää että rikoksesta ilmoitetaan. Voi olla että niiden määrää ja laatua on hyvä seurata, ni sit voi verrata sitä sopimuksen tuomaan maanpuolustuksen hyötyyn.