peemaa

Uuden pikaratikan liikenne aloitetaan lokakuussa Itäkeskuksen ja Keilaniemen välillä.

Alun perin säännöllisen liikenteen oli määrä alkaa vasta ensi vuoden kesällä.

Toimittajat oli jo kertaalleen kutsuttu mediainfoon runsas viikko sitten, mutta info peruuntui, kun koeajossa ollut raitiovaunu suistui raiteilta infoa edeltävänä yönä.

Bussi 550 on kuljettanut noin 40 000 matkustajaa vuorokaudessa. Raide-Jokerin eli raitiolinjan 15 matkustajamäärä voisi nousta 90 000 matkustajaan vuoteen 2030 mennessä.

Artikkelissa ei näyttäny lukevan kuinka monta matkustajaa ne voi kuljettaa aluksi. Toivottavasti 550 pysyy sen rinnalla, kunnes Raide-Jokeri saa ainakin samat matkustajaluvut tauluun.

Noissa on myös merkittävä uusi asia, eli jalankulkijan pitää väistää pikasporaa ylityspaikoilla.

Ylityspaikka on raitiotien ylitykseen tarkoitettu kohta, jossa jalankulkija on väistämisvelvollinen raitiovaunuun nähden.

Pikaratikan ylityspaikan tunnistaa siitä, että raiteiden ylityskohdasta kadun pinta on ruskeansävyistä betonia.

Eipä siinä toisaalta ole suojatienkään merkkiä, joten havaintokykyisimmät ainakin tajuaa olevansa jollain muulla kuin suojatiellä. Saas näkee miten sit käytännössä menee.

– Tänään sain tiedon, että vuokrasaatava olisi maksettu. Voin vahvistaa, että Helsinki Halli Oyn avoinna ollut maanvuokrasaatava on maksettu, Helsingin kaupungin tonttipäällikkö Sami Haapanen vahvistaa MTV Urheilulle.

Venäläiset oli juonia heppuja ja maksoi velkansa ettei kaupunki pääse jatkamaan perintäänsä. Hallia on ilmeisesti pidetty kunnossa, joten jos ulkoministerin lupailema ratkaisu pääsee maaliin, halli voitaneen ottaa nopsaan sen jälkeen käyttöön.

Teollisuuden voiman suuromistajan Pohjolan Voiman (PVO) mukaan kolmosyksikköä on ajettu huomattavasti alle maksimitehon järjestelmäsuojan vanhanaikaisuuden takia.

Fingridin mukaan syy on ydinvoimalan omistajien oma valinta. Omistajat ovat välillä pitäneet kannattavampana ajaa voimalaa vajaateholla ja käyttää järjestelmäsuojaan varattua joustokapasiteettia muuhun tarkoitukseen.

Nykyinen sopimus järjestelmäsuojasta on voimassa vuoden 2024 loppuun, eikä TVO halua uusia sitä.

Sopimus on tarkoittanut sitä, että käytännössä lähinnä metsäteollisuudessa on aina varattuna 300 megawatin kulutuksen edestä koneita, jotka sammuvat automaattisesti, jos Olkiluodon ydinvoimala putoaa verkosta.

Jos järjestelmäsuoja ei ole OL3:n käytössä, sen voi myydä johonkin toiseen käyttöön. Nyt järjestelmäsuojaa ylläpitää sama poppoo kuin pyörittää OL3:sta.

Kun järjestelmäsuoja koostuu nopeasti poiskytkeytyvästä kuormasta, sen kuorman pitää olla päällä jotta jotta sillä voi tehdä mitään muutosta häiriön aikana. Mut, järjestelmäsuoja on pääosin metsäteollisuuden tuotantolaitoksia, joita on suljettu viimeaikoina paljon, joten ihan hirveästi ei enää ole valinnanvaraa.

TVO:n eli OL3:n omistajien mielestä Fingridin pitäisi ylläpitää järjestelmäsuojaa, vaikka kun OL3:sta suunniteltiin ne oli sopinu keskenään että järjestelmäsuoja on TVO:n ongelma, ja Fingrid huolehtii vain sen ylimenevästä 1300MW:n osasta. Jos Fingrid ottaa järjestelmäsuojankin itselleen, lasku järjestelmäsuojasta ei tule TVO:lle, joka on sen ainoa käyttäjä.

Eli, ei ehkä yhtään yllättäen, voimalan myöhästymisen takia maailma ehti muuttua ympäriltä sen verran ettei voimalan suunnitteluvaiheessa käytetyt laskelmat järjestelmäsuojasta ole enää kurantteja. Joten TVO haluaa neuvotella ne uusiksi ensi vuonna kun nykyinen sopimus loppuu. Mut jo nyt ne ottaa järjestelmäsuojan välillä omaan käyttöön, joten voimalaa pitää ajaa pienemmällä teholla. Voi olla että ensi vuonna meillä on 1300MW:n voimala, koska ei siinäkään ole mitään järkeä että järjestelmäsuoja, joka palvelee vain OL3:sta, menisi kenenkään muun maksettavaksi kuin TVO:n omistajien, joka sitä voimalaa pyörittää.

Helsinki Halli Oy:llä ei ole Sanoman selvityksen mukaan kassavaikeuksia. Syy maksuviivästykseen löytyy Venäjä-pakotteista, joita on kohdistettu areenan venäläisomistajiin Gennadi Timtšenkoon ja Roman Rotenbergiin.

Sanoman tietojen mukaan Helsinki Halli Oy:n pankkiasioita hoitava suomalais­pankki olisi toistaiseksi jäädyttänyt yhtiön maksuliikenteen.

Tieto vahvistettiin Sanomalle useista lähteistä, myös Helsinki Halli Oy:n ytimestä. Yhtiö itse ei kommentoinut asiaa virallisesti.

Areenan asioita hoitava suomalaispankki on nyt avainroolissa. Mikäli pankki ei siirrä maanvuokramaksuja eteenpäin, areenan taustayhtiötä uhkaa ennen pitkään vuokrasopimuksen purku.

”Perintätoimenpiteet johtavat viime kädessä joko maanvuokrasopimuksen purkamiseen tai kohteen realisoimiseen ulosottoviranomaisten kautta”, [Helsingin kaupungin tonttipäällikkö Sami] Haapanen sanoi Ilta-Sanomille elokuussa.

Eli artikkelissa nimeämättömäksi jäänyt suomaispankki on ilmeisesti omatoimisesti jäädyttänyt maksuliikenteen halliyhtiöltä Helsingin kaupungille. Kaupunkia ei tietenkään tässä yhteydessä kiinnosta miksi ne ei saa rahojaan, vaan odottaa niitä saapuvaksi. Ja jos ne ei saavu, hyvää hallintotapaa noudattaen kaupunki lähettää muistutuslaskun ja -kirjeen, ja jos siltikään ne ei näe rahaa, kaupunki voi aloittaa toimet jotka päättyy hallin maanvuokrasopimuksen purkuun. Jos hallilla ei ole vuokrasopimusta, se voidaan purkaa tai pakkohuutokaupata.

Samaan aikaan hallitus kaavailee lakia, jonka voimalla halli voidaan pakkolunastaa. Eli näillä näkymin nähtäväksi jää kumpi suunnitelma pääsee ensin maaliin. Kumman tahansa onnistuminen aiheuttaa hallin omistuksessa muutoksen ja Helsinki pääsee taas kilpailemaan tapahtumista Tampereen kanssa.

Venäläinen hävittäjälentäjä ymmärsi hänelle annetun käskyn väärin ja yritti ampua alas Britannian ilmavoimien RAF:n tiedustelukoneen Mustallamerellä viime vuoden syyskuussa, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Viime vuoden syyskuussa, kahdelle RC-135 Rivet Joint -tiedutelukoneen kohdanneelle venäläislentäjälle oli tullut radioviesti, jota ne tulkitsi eri tavoin. Yksi lentäjä oli sitä mieltä että se sai käskyn ampua brittikonetta ja ampui sitä ilmataisteluohjuksella, joka ei osunut. Toinen lentäjä oli eri mieltä ja ne riiteli mitä käsky tarkoitti, jonka lopuksi ensimmäinen lentäjä ampui toisen ohjuksen, joka ei toiminut oikein ja ohjus tippui maahan.

Miten tollanen maa voi olla enää edes olemassa. Miten ne ei ole tuhonnu itse itseeän. Tai no toista kertaa, Neuvostoliitonhan ne tuhos ihan itse. No, seuraavaa rytinää odotellessa.

Tutkinta avaa tien sille, että komissio voi asettaa EU:n markkinoille tuleville kiinalaisille sähköautoille rangaistustullit. Samalla tutkinta voi kiristää EU:n ja Kiinan kauppasuhteita ja johtaa Kiinan vastatoimiin.

”Maailmanmarkkinat ovat pullollaan halvempia kiinalaisia sähköautoja, ja niiden hintoja pidetään keinotekoisen matalina valtavilla valtiontuilla. Tämä vääristää markkinoita.”

Euroopan autonvalmistajat vaativat viimeksi syyskuun alussa, että komissio turvaa alan yrityksille tasavertaiset edellytykset kilpailuun maailmanmarkkinoilla. Yhdistys viittasi kannanotossaan ennen kaikkea Kiinan ja Yhdysvaltojen tarjoamiin tukiin omille yrityksilleen.

Artikkeli kertoo myös miten kiinalaisten aurinkopaneeleiden epäreilu kilpailu vuosituhennan alussa ajoi eurooppalaiset paneelivalmistajat konkurssiin, kun ne ei voinu kilpailla kiinalaisia valtion tukemia paneeleja vastaan. Ilmeisesti nyt siitä oppineena EU ainakin yrittää puuttua kiinalaisten sähköautovalmistajien valtiontukiin. Yhdysvalloilla on ollu samaa menoa, ei niitäkään ole niinkään reilu kilpailu kiinnostanut.

Sähköautoissa on vielä sellainen mielenkiintoinen lisämauste et Kiina tuottaa akkujen raakamateriaaleja ja akkuja, jos ne haluaa lähtee hankaliksi, ne voi rajoittaa joko raaka-aineiden tai komponenttien vientiä niiden mielestä hankalaan maahan. Se tarkoittaa että akuista ja niiden raaka-aineista on tulossa yhä merkittävämpi pelinappula.

Voikin olla että Euroopan paras tie olisi varmistaa oma akkujen tuotanto. Raaka-aineissa ongelma on että maametalleja on kaikkialla, mut harvassa paikassa selllaisina konsentraatioina että sen louhiminen on nykytekniikalla kannattavaa. Joten uudet tavat louhia tai rikastaa maametalleja vois olla merkittäviä, jos hyviä esiintymiä ei ole tarjolla.

Eduskunnan puhemiesneuvosto kertoi aiemmin puoltavansa Marinin eroa. Koska puhemiesneuvoston esitys ei saanut vastaehdotuksia, asiasta ei äänestetty.

Täysistunnossa ainoan puheenvuoron piti perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää. Hän halusi muistuttaa kansanedustajan tehtävän luonteesta.

”Kansanedustajan tehtävä ei ole mikä tahansa työ vaan yksi Suomen korkeimmista luottamustoimista, jossa toimitaan kansan mandaatilla.”

Mäenpään mielestä nopea lähteminen ei ole myöskään tasapuolista muita vaalipiirin kansanedustajaehdokkaita kohtaan. Mäenpää sanoi kannattavansa ajatusta, että eduskunta linjaisi selvät pelisäännöt kansanedustajuudesta eroamisesta.

Pikaraitiolinjan 15 raitiovaunu suistui raiteiltaan Helsingin Latokartanossa maanantaina. Kaupunkiliikenne Oy:n valvomopäällikkö Petri Norrenan mukaan raitiovaunu on osunut myös sähkötolppaan.

Tämän myötä HSL:n, Helsingin ja Espoon kaupunkien, Kaupunkiliikenne Oy:n ja Raide-Jokeri -allianssin järjestämä media-ajelu ja tiedotustilaisuus peruttiin. Tahot olivat luvanneet kertoa tilaisuudessa muun muassa lisätietoa liikennöinnin aloittamisesta.

Projekti onkin ollut aikataulussaan tähän asti, joten olishan se ollut hyvin erikoista jos mitään viivettä ei olisi tullut.

Kyseessä on kauko-ohjattava nelikopteri, johon on kiinnitetty eräänlainen kartioviuhkapanos. Panos laukaistaan lentävästä droonista, jolloin tuhansia teräs- tai volframisirpaleita sataa suurella nopeudella vihollisen niskaan.

Teräskuula läpäisee laskennallisesti kaksi millimetriä terästä. Volframikuulien läpäisy on viisi millimetriä. Käytännössä panos sisältää niistä jompaakumpaa, sillä sekaisin niitä ei panoksiin laiteta.

Steel Eagle ei ole niin sanottu vaaniva ase, joka odottelisi sopivaa vihollista taistelukentän yläpuolella, vaan se on tarkoitettu taistelujen aktiiviseen vaiheeseen. Tästä kertovat laitteen kuuden kilometrin enimmäislentomatka ja lentoaika, joka on vain seitsemän minuuttia.

Insta on Suomessa Puolustusvoimien strateginen kumppani. Sen pääliiketoiminta-alueita ovat puolustuksen lisäksi teollisuus, kyberturvallisuus ja ohjelmistokehitys.

Steel Eaglen drooni on suomessa valmistettu laite, joka on räätälöity Instan panososaa varten. Sen valmistaja on Nordic Drones -yhtiö.

Varsinaisen panososan valmistaa suomalainen räjähdysaineita tekevä yhtiö Forcit.

Uudenlainen se varmaan on, mut ei ensimmäinen. Ukraina on jo käyttänyt samanlaisella hyötykuormalla varustettuja australialaisia droneja venäläisten lentokoneiden tuhoamiseen. Artikkelista ei paljastu toimiiko suomalainen malli samalla tavalla itsenäisesti, vai pitääkö se ohjata maalin päälle.

KRIL:n mukaan määräaikaisia sähkösopimuksia tulee kohtuullistaa jälkikäteen, jos solmittu sopimus on selvästi sopimusten keskihintaa kalliimpi.

Yle kysyi asiasta 11:ltä suomalaiselta sähkönmyyjältä, jotka muodostavat miltei 90 prosenttia koko sähkömarkkinasta.

Yksi vastaajista, sähkönmyyntiyhtiö Oomi, ei ole vielä tehnyt päätöstä. Kaikki muut yhtiöt sanovat, että ne eivät tule noudattamaan KRIL:n linjausta.

Moni sähkönmyyjistä sanoo, että määräaikaisia ja kiinteähintaisia sopimuksia olisi mahdotonta tarjota, jos KRIL:n linjausta noudatettaisiin. Toinen vaihtoehto on, että niiden hinnat nousisivat voimakkaasti, kun yhtiöt varautuisivat tappioriskeihin.

Sähkönmyyntiyhtiö Väreen liiketoimintajohtaja Antti Tainio huomauttaa, että kiinteähintaista sopimusta myydessään yhtiöt suojaavat ostamansa sähkön futuurimarkkinnoilla.

– Käytännössä sähkönmyyjä ostaa asiakkaalle myymänsä sähkön etukäteen. Vaikka hintataso on viime syksystä ja talvesta on laskenut, tällä ei ole vaikutusta sähkönmyyjän sähköstä maksamaan hintaan.

Hankala tilanne, jos on tosiaan niin että sähköyhtiö ostaa sähkön sopimuksen tekohetkellä sopimuksen ajaksi. Voi tietenkin myös olla niin ettei ne sitä tehny, vaan osti sähkön vasta kun sen hinta on laskenut.

Toinen on et sähköyhtiöiden markkinointi on voinut olla harhaanjohtavaa, silloin niiden pitäisi korvata kuluttajien menetykset.

EKP on jo yli vuoden yrittänyt hillitä inflaatiota nostamalla rahan hintaa eli korkoja. Mahdollisista uusista koronnostoista se päättää ensi torstaina.

Osin inflaatiolla Lindner selittää myös sitä, miksi Saksan tuore budjettisuunnitelma ensi vuodelle on huomattavasti aikaisempia tiukempi.

Valtion rahakirstunvartijana Lindner haluaa, että Saksa palaa noudattamaan perustuslakiin kirjattua velkajarrua. Jarru rajoittaa velkaantumista ja budjettien alijäämiä.

Periaate pantiin hyllylle vuosiksi 2020–2022 koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaman energiakriisin selättämiseksi.

Saksa ottaa tänä vuonna 30 miljardia euroa vähemmän velkaa kuin viime vuonna. Kaikki ministeriöt joutuvat säästämään.

Saksan sosiaalidemokraattien, vihreiden ja liberaalien hallitus on palaamassa koronaa edeltävään aikaan taloudenpidossaan. Saksan talouden riippuvuus Kiinasta on aiheuttanut ongelmia Saksalle Kiinan koronasulkujen takia. Vielä vuonna 2021 Kiina oli Saksan viennin toiseksi suurin kohdemaa, nyt se on vasta neljäs.

Saksan työllisyystilanne on vielä hyvä ja ne aikoo muuttaa alkaen jo tänä vuonna lakejaan, jotta työperäinen maahanmuutto korjaisi työvoiman puutteita.

Saksa näyttää ottaneen velkaantumisensa vakavasti. Ja ne yrittää vaikuttaa siihen toimilla, jotka ainakin paperilla pienentää sitä. Suomi sen sijaan upottaa itseään vaan syvemmälle.

Marin pyytää eroa uuden tehtävänsä perusteella.

Hänet on nimitety Tony Blair Instituten strategiseksi neuvonantajaksi (Strategic Counsellor).

Jos Marinin ero hyväksytään, Marinin tilalle eduskuntaan nousee 37-vuotias tutkija Lotta Hamari (sd.) Hämeenkyröstä.