peemaa

Artikkeli liittyy vuoden takaiseen Oulun puukotukseen, jossa alaikäinen puukotti ulkomaalaista. Yle on haastatellut myös puukottajan äitä. Ja tämä artikkeli on puukottajan asianajajan ja oikeuspsykiatrian erikoislääkärin haastattelut, joissa ne kertoo oman näkemyksensä Suomen psykiatrisen hoidon tilasta.

Kari Eriksson kertoo kohtaavansa yhä enemmän myös muita kuin syyntakeettomaksi todettuja rikoksentekijöitä, joilla on hänen mielestään riittämättömästi hoidettu mielenterveysongelma.

Hän sanoo, että mielenterveysongelmat ja hoidon puutteet ovat tulleet esiin hyvin vakavissa tapauksissa: murhissa, tapoissa tai niiden yrityksissä.

Tilanne on alkanut painaa hänen mieltään.

Eriksson sanoo pelkäävänsä, että äkkinäiset, ulkopuolisiin kohdistuvat rikokset alkavat yleistyä, jos tilanteelle ei tehdä mitään.

Hänen näkemyksensä mukaan psykiatrian sairaalapaikkojen vähentäminen on johtanut siihen, että avohoidon varaan jää nykyään liian huonokuntoisia ihmisiä, jotka eivät pärjää.

Toinen haastateltu on oikeuspsykiatrian asiantuntija, erikoislääkäri Marko Lindberg:

Lindbergin mukaan on ollut jo pidempään nähtävissä, että avohoito ei aina toteudu riittävän hyvin ja psykiatrisia sairaalapaikkoja on liian vähän. Tämä koskee hänen mukaansa sekä akuutti- että pitkäaikaishoitoa tarvitsevia.

Jos sairaalaan pääsee, hoitojakso saattaa jäädä hyvinkin lyhyeksi. Tämä on ongelma esimerkiksi pitkäaikaisesti oireilevissa psykoosisairauksissa.

– Eihän kahden tai kolmen viikon hoitoepisodi riitä siihen, että sairastuneen kanssa tutustuttaisiin systemaattisesti psykiatriseen sairauteen tai sen asianmukaiseen hoitoon, Lindberg sanoo.

Artikkeli kertoo meille että psykiatrian sairaalapaikkojen määrä laski vuosina 2015-2021 yli 40%. Paikkojen määrä vuosina 2021-2024 oli noin 3000, joten ennen määrän laskua paikkoja oli noin 5000. Oikeudenkäynneissä pyydetään mielentilatutkimusta vuosittain noin sadassa tapauksessa. Noin 40:ssä niistä tutkittava todetaan syyntakeettomaksi. Määrät vaihtelee vuosittain, mutta artikkelin graafista voisi arvioida että sen esittämältä ajalta 2010-2024 mielentilatutkimuksien määrä on laskussa ja syyntakeettomien määrä on kasvussa. Eli, joko oikeudet osaa arvioida aiempaa paremmin minkälainen henkilö kannattaa lähettää tutkimukseen tai selkeiden tapausten osuus on kasvussa.

Tämän vuoden numerot ei ole graafissa, mutta:

Lindbergin mukaan THL:n oikeuspsykiatriselle lautakunnalle on tullut tämän vuoden heinäkuuhun mennessä käsiteltäväksi jo noin satakunta tapausta, joissa oikeudet ovat halunneet selvittää rikoksesta epäillyn mahdollisia mielenterveysongelmia. Määrä on lisääntynyt selvästi aiemmista vuosista, jolloin koko vuoden määrä on ollut noin sadan luokkaa.

Joten, jos tilanne jatkuu samanlaisena vuoden loppuun, tänä vuonna tulee olemaan enemmän mielentilatutkimuspyyntöjä kuin vuodesta 2010 on ollut. Jos syyntakeettomien osuus pysyy yhtä korkealla kuin aiemmin, voisi olettaa että myös niiden määrä tekee ennätyksen.

Artikkelista voisi olettaa että muutoksen osasyynä on psykiatrisen hoidon laadullinen ja määrällinen muutos.

THL:n oikeuspsykiatrin Marko Lindbergin mukaan tilanne on erityisen vaikea sellaisen ihmisen kohdalla, joka ei itse halua hoitoa, vaikka lääketieteellisesti arvioiden tarvitsisi sitä. Lindberg sanoo, että lainsäädäntö korostaa itsemääräämisoikeutta eli sairastuneen oikeutta tehdä omat ratkaisunsa.

Hänen mielestään Suomessa voitaisiin pohtia, pystyttäisiinkö lainsäädännön muutoksilla velvoittamaan vaikeimmin sairaita avohoitokäynneille ja tarvittaessa käyttämään lääkitystä. Tällaisen toteuttaminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista.

Ongelmaksi muodostunee se että psykiatrisen hoidon resurssit ei välttämättä riitä lisääntyneiden hoitojaksojen tekemiseen, ne ei riitä edes nykyisen määrän hoitamiseen.

Erikssonin mukaan tapaus, jossa skitsofreniaa sairastavaa oli muistutettu kännykkäviestillä lääkkeenotosta, on vain yksi esimerkki siitä, miten nykyinen hoitojärjestelmä jättää sairastuneen liian isoon vastuuseen omasta tilastaan.

Tää on nyt varmaan niitä vuodesta 2020 käytössä olevia "muita avohoitokontakteja" (pdf s.3).

Tavallisilta kuluttajilta peritään vuosittain jopa tuhansia perusteettomia, vanhentuneita tai kohtuuttomia maksuja niin sanotun summaarisen velkomusprosessin kautta. Asia käy ilmi Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tuoreesta selvityksestä.

Summaarisella riita-asialla tarkoitetaan sellaista riidatonta asiaa, jonka käräjäoikeus ratkaisee kirjallisessa menettelyssä. Käytännössä oikeus kuitenkin toimii perinnässä kumileimasimena, oli lasku aiheeton tai aiheellinen.

Näitä aihettomia tapauksia voi olla vaikka tilausansat tai kohtuuttomat luotot. Ongelma on että käräjäoikeus ei enää tässä vaiheessa tyypillisesti tutki onko saatava aiheeton, kiistanalainen tai perusteeton. Artikkelin esimerkkitapauksessa saatava oli perusteeton ja hakijana oli paikallinen hyvinvointialue.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston prujussa kerrotaan että joskus käräoikeudet huomaa että velassa on joku epäselvyys ja kumileimasimen sijaan pyytää siitä selvitystä velkoajalta. Mutta ilmeisesti suurin osa tapauksista menee pyydetyn mukaan, jolloin velallisen pitäisi omatoimisesti reagoida asiaan. Suppeassa menettelyssä velkaa ei tarvitse todistaa, riittää että viittaa sopimukseen tms., jonka perusteella se on olemassa.

KKV:lla on prujussaan yhdeksän ehdotusta asian korjaamiseksi. Niiden joukossa on sellaisia kuten "Summaarisen menettelyn väärinkäyttöä osoittavan kriteeristön muodostaminen ja sanktiointi" ja "Perinnän valvonnan ulottaminen myös oikeudelliseen perintään". Noista jälkimmäinen tarkoittaa sitä että jos on perintätoimisto, jota on väärinkäytösten takia kielletty toimimasta, se voi siitä huolimatta hakea käräjäoikeuden päätöksiä kusetuksiinsa.

Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 0,5 % huhti-kesäkuussa 2025 vuodentakaisesta. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteiset vuokrat kuitenkin laskivat 0,3 %, kun muualla maassa nousua nähtiin 0,9 %.

" […] Nykyisen vuokratilaston mittaushistoriassa vapaarahoitteiset vuokrat pääkaupunkiseudulla eivät ole aiemmin laskeneet, joten varsin poikkeuksellisesta tilanteesta puhutaan", sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Martti Korhonen.

ARA-vuokrien nousut vuodentakaisesta ovat edelleen merkittäviä, vaikka huhti-kesäkuussa kasvu oli niissäkin jo pienempää edellisiin neljänneksiin verrattuna.

”Varsinkin PK-seudulla ylitarjontatilanne on hillinnyt vuokranantajia tekemästä korotuksia kustannusten nousua tai inflaatiota vastaavasti. ARA-vuokrissa ei vastaavaa pidäkettä ole”, arvioi Korhonen ARA-vuokrien nopeampaa nousua.

Artikkeliin liittyvässä tilastotiedotteessa on kuva, jossa Helsingin ja Jyväskylän vuokrat eroaa selvästi muista. Jyväskylä lähti omille teilleen jo vuonna 2019 ja Helsinki 2022. Helsinki on kuitenkin yhä selvästi kalliimpi kuin muut.

Selitykseksi Tilastokeskuksen heppu tarjoaa muutosta asumistukijärjestelmässä ja ylitarjontaa kalliissa asunnoissa.

”Muutos ohjaa opiskelijoita halvemman vuokratason kohteisiin sekä kimppa-asumiseen, kuten oli ennen vuotta 2017. Muutoksen vaikutus vapaarahoitteiseen vuokramarkkinaan voi olla paikallisesti merkittävä, erityisesti kaupungeissa, joissa uusista ja kalliimmista vuokra-asunnoista on valmiiksi ylitarjontaa”, Korhonen toteaa.

Yritin tulkita Tilastokeskuksen käyristä onko Helsingin poikkeus seurausta vain korkeimpien vuokrien laskusta, mutta koko vuokra-ala on jämähtänyt jo vuosi sitten niin ettei kuvista näe muuta kuin ettei vuokrat enää kasva missään hintaluokassa. Jos tilanne jatkuu, muu maa saavuttaa Helsingin tason ja viimeistään sit muuttoliike taas lähtee käyntiin ja vuokrat nousee.

Ylen tietojen mukaan Suomen viranomaisten hallussa on pahamaineiseen venäläiseen palkka-armeijaan Wagneriin kuulunut sotilas.

Ylen useista lähteistä hankkimien tietojen perusteella venäläissotilas on henkilö, jonka Pohjois-Karjalan rajavartiosto kertoi ottaneensa kiinni 17. kesäkuuta.

Mies tuli Suomen rajan yli Kiteen Välivaarassa. Seutu on metsäistä, eikä alueella ole raja-aitaa:

Ylen tietojen mukaan Suomen rajalla olevat sensorit olivat hälyttäneet miehestä, minkä jälkeen rajavartioston partio otti miehen kiinni.

Suomen viranomaiset kertoo että tämä rajanylittäjä on hakenut Suomesta kv-suojelua ja Ylen tietojen mukaan tämä ylittäjä on Wagnerin taistelija.

Jos se on Wagnerin taistelija, on mahdollista että se on tehnyt Ukrainassa sotarikoksia, joka mahdollistaa niiden rikosten tutkimisen, syyttämisen ja tuomitsemisen Suomessa. Jostain syystä Suomi ei ole lähettänyt näitä Ukrainaan tuomittavaksi, vaan Ukraina on toimittanut todisteet Suomeen ja suomalaiset on laittanu ne oikeuteen. KRP tutkii asiaa.

Jos se on tehny sotarikoksen, sille ei tarvitse antaa kv-suojelua, mutta samaan aikaan voi olla että sitä ei myöskään voi palauttaa Venäjälle. Ja jos se on tehny sotarikoksen, se istunee sen vankeuden Suomessa, joten sen palauttaminen ei ole vähään aikaan ajankohtainenkaan.

Artikkelin mukaan rajanylittäjän sometilillä on arvosteltu Venäjän sodanjohtoa, mut siellä on myös jaettu Wagnerin propagandaa.

Suomi irtautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Eduskunta hyväksyi irtautumisen torstaina äänin 157–18.

Irtautumista vastaan äänestivät vasemmistoliiton edustajat, seitsemän vihreiden edustajaa ja hallituspuolue Rkp:n Eva Biaudet.

Peräti yhdeksän Sdp:n edustajaa oli poissa äänestyksestä.

Oppositiosta kaikki paikallaolleet SDP:n, Keskustan ja pienryhmien edustajat äänesti irtautumisen puolesta. Vastaan äänesti kaikki paikallaolleet Vasemmistoliiton edustajat ja Vihreistä suurin osa. RKP:sta Biaudet äänesti hallituksensa ehdotusta vastaan, kuten on tainnut joskus aiemminkin olla ollut tapana.

Olishan se ollu selkeempää jos noi kantansa takia poisjääneet olis vaan äänestäny kantansa mukaisesti. Nyt ei oikein voi sanoa et onko joku poissa koska sillä oli joku meno vai koska se ei halunnu et Suomella on yksi passiivinen puolustuskeino lisää. Edustajat ilmeisesti aina kertoo jonkun syyn poissaololleen, joten voi olla et siellä on joitain helmiä seassa, kun kantansa takia poissaolleet joutuu jotain sinne laittamaan.

Venäjä häiritsee matkaviestinverkkoja itärajan tuntumassa Kaakkois-Suomessa. Asia selvisi, kun liikenne- ja viestintävirasto Traficom mittasi matkaviestinverkkojen toimivuutta toukokuussa. Mittauksia tehtiin, koska alueelta on tullut häiriöilmoituksia.

Traficomin mukaan häiriöitä on erityisesti öisin. Niitä havaittiin etenkin Lappeenrantaan kuuluvien Ylämaan ja Vainikkalan välisellä alueella sekä Vainikkalasta koilliseen.

”Häiriö ilmenee vain itään päin suunnatuissa tukiasemasoluissa ja on pystytty todentamaan teknisen analyysin kautta, että ulkopuolinen häiriö tulee Venäjältä”, [Traficomin Osastopäällikkö Suvi] Juurakko-Lehikoinen toteaa.

Kyseessä on todennäköisesti niin sanottu omasuojahäirintä. Juurakko-Lehikoisen mukaan sellaisella pyritään suojaamaan omia kohteita, joukkoja tai infrastruktuuria.

Käytännössä puhelut voivat esimerkiksi katkeilla tai epäonnistua tällä seudulla.

Traficomin tiedotteessa kerrotaan että häiriöitä on 700 MHz, 800 MHz ja 900 MHz taajuusalueilla, muilla taajuusalueille ne ei nähny häiriöitä.

Häiriöiden syy lienee se että Venäjä on onnistunu suututtamaan naapurinsa, joka mm. tuhoaa venäläisiä strategisia pommikoneita, joiden korvaaminen voi olla venäläisille aikamoinen savotta. Häirinnän sijaan Venäjä voisi pitää armeijansa omassa maassaan, ni ei pommikoneetkaan popsahtelis.

Koska Venäjän häirintä ei päästä myöskään hätäpuheluita läpi, Traficom laitto tiedotteensa ohjeet kun hätäpuheluissa on ongelmia:

Hätätilanteessa kannattaa aina ensisijaisesti pyrkiä saamaan puheyhteys hätäkeskukseen puhelimella tai 112-sovelluksen kautta. Mikäli alueella on yksikin toimiva matkaviestinverkko, hätäpuhelu ohjautuu tällöin automaattisesti siihen, vaikka oman operaattorin verkko ei olisi saatavilla.

Mikäli hätäpuhelutilanteessa yhteys puhelimitse soittamalla ei onnistu, hätäilmoituksen voi tehdä myös tekstiviestillä hätänumeroon 112. Hätätekstiviestin voi 28.6.2025 asti lähettää vain sellaisesta puhelinnumerosta, joka on rekisteröity etukäteen. Rekisteröitymisvelvoite poistuu 28.6.2025, minkä jälkeen hätätekstiviestin voi lähettää mistä tahansa puhelinnumerosta.

Varainhoito- ja henkivakuutusyhtiö Mandatumin toimitusjohtaja Petri Niemisvirta esittää, että nuorempien sukupolvien pitäisi saada mahdollisuus sijoittaa osa eläkevaroista itselle.

Nämä eläkesäästöt saisi pitää itse, eikä niillä maksettaisi edellisen sukupolven eläkkeitä. Tällä hetkellä valtaosa työssäkäyvien sukupolvien palkkojen eläkemaksuista menee nykyisten eläkeläisten eläkkeiden maksamiseen.

Ehdotuksen mukaan ainakin juuri työelämään tulevat parikymppiset saisivat sijoittaa 2,5 tai jopa viisi prosenttia palkastaan itse valitsemiinsa kohteisiin omaa eläkettään varten.

Artikkelista ei eksplisiittisesti paljastu olisiko tämä osa eläkemaksuja vai lisämaksu. Vois olettaa et kun töissäolevien eläkemaksut menee eläkkeelläolevien kustannuksiin, tämä olisi lisämaksu.

Niemisvirta sanoo, että hänen ehdotuksensa tavoitteena on lisätä eläkejärjestelmän legitimiteettiä niiden ikäluokkien joukossa, joilla on vielä pitkä matka eläkeikään.

”Jos ihminen saa sijoittaa itse, se sitouttaa paremmin järjestelmään. Myös tunne siitä, että saa osin vaikuttaa omaan eläkkeeseensä, lisää järjestelmän legitimiteettiä.”

Ei ihan selvinny miksi tämä sijoittaminen pitäisi tehdä eläkejärjestelmän puitteissa, jos työssäkäyvällä on tuloa jota voi sijoittaa, se varmasti onnistuu myös sotkematta sitä eläkejärjestelmään.

Sinänsä, jos se vaan on mahdollista, tollanen oma sijoittaminen omaan eläkeaikaan on ihan hyvä juttu. Mut, jos sen tekee eläkejärjestelmän osana, se on käytännössä maksun aikaan ylimääräinen kulu. Jos sen tekee ihan omatoimisesti, hallitsee itse niitä sijoituksia ja rahoja koko ajan, ja ne toimii samalla bufferina jos elämässä on myllerryksiä.

Laitosyksikön tehoa oltiin nostamassa torstaina aamuyöllä, kun turbiinilaitoksella havaittiin vika ja tehonnosto keskeytettiin.

TVO:n mukaan sähköntuotanto jatkuu noin 15 prosentin teholla vianselvityksen sekä korjaustöiden ajan. Asia ei vaikuta ydinturvallisuuteen.

Niitten nettisivu kertoo että OL1:n teho on nyt 80MW.

Ykkösreaktori on toinen Olkiluodon kahdesta vanhasta reaktorista, joiden teho on 890 megawattia. Uuden, 1 600 megawatin tehoisen kolmosreaktorin vuosihuolto päättyi huhtikuun lopussa. Kakkosreaktorin vuosihuollon on määrä alkaa 25. toukokuuta.

OL2 oli se missä generaattori söi roottoreita, eli tämä on eri laitos, mut ei vielä ole tiedossa onko eri vika. Ihan hyvä et ne sai vian näin kesän kynnykselle, kun kulutus on maltillisempaa. Tulevaisuudessa ne vois ajoittaa viat Juhannuksen aikoihin, kun kulutus on silloin vuoden pienimmillään.

THL on julkaissut Alkoholijuomien kulutus 2024 -tilastoraportin (pdf), josta paljastuu että alkoholin kulutus jatkaa vähenemistään.

Kokonaiskulutus on vähentynyt 1970-luvun puolenvälin tasolle, vaikka alkoholin saatavuus on parantunut merkittävästi. Tilasto mittaa juotua puhtaan alkoholin määränä, eli vaikka ihmiset jois saman määrän nestettä, mutta miedompia, kulutus vähenee. Miedompien juomien saatavuus on parantunut, ensin vuonna 2018, kun kaupat saivat myydä 5,5% alkoholia sisältäviä juomia. Viime vuonna tuli toinen vapautus, kun kaupoissa sai myydä myös 8% alkoholia sisältäviä käymisteitse valmistettuja juomia, kuten mietoja viinejä.

Olut on suosituin tapa juoda alkoholia, 46,5% alkoholista on juotu oluena. Toiseksi suosituin on miedot viinit, 19,6%. Kolmanneksi jäi, toista kertaa sitten vuoden 2020 jälkeen, väkevät 19,3% juodusta. Alkoholia myydään eniten Lapissa, vähiten Länsi-Uusimaalla ja Pohjanmaalla. Myytyä alkoholia ei välttämättä juua siellä missä se on myyty.

THL julkaisi tilastoraporttinsa sivuillaan viime viikolla. Toisin kuin aiempina vuosina, THL ei lähettänyt asiasta tiedotetta tai julkaissut siitä erillistä verkkouutista.

Varmaan vitutti ku vaikka kuinka huutaa maailmanloppua, sitä ei vaan tule.

Kokoomuksen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo hämmästeli THL:n tiedotuspolitiikkaa viestipalvelu X:ssä tiistaina.

”Mihin jäi THL:n tiedote tällä kertaa? Ei kai tämä nyt vahingossa jäänyt uutisoimatta”, alkoholin myynnin vapauttamista kannattava Wallinheimo kyseli.

THL:n erityisasiantuntija Marke Jääskeläinen sanoo, ettei laitos ole pyrkinyt salaamaan mitään.

”Meillä on tehty sellainen viestintäpoliittinen uudistus, ettei joka aiheesta lähdetä tekemään verkkouutista tai tiedotetta. Niitä tehdään valikoidusti ja harkiten. Tästä julkistuksesta tehtiin vain Linkedin-päivitys”, Jääskeläinen kertoo.

Euro vetoa, jos tulos olis ollu nousua, ne olis julkassu tilastonsa niin kuuluvasti kuin ne vaan osaa. Muutos näyttää olevan että harvempi juo paljon ja ne jotka juo paljon, juo enemmän kuin aiemmin. Se näkyy alkoholisairastavuusindeksissä (pdf), joka näyttää kasvaneen 2,4% vuosien 2017–2019 tutkimuksen ja vuosien 2021–2023 tutkimuksen välillä. Alkoholisairastavuuden määritelmä on kuitekin vähän epäselvä, mitä se on ja selittyykö sen kasvu vain seulonnan/tunnistamisen/hoidon saatavuuden parantumisena.

Eurooppalaisen liikennealan etujärjestön Transport & Environmentin (T&E) tilaaman analyysin mukaan eurooppalaiset eivät ole päässeet käsiksi kiinalaisten akkumateriaalien huipputeknologiaan, vaikka Eurooppaan on noussut useita kiinalais-eurooppalaisia akkualan yhteisyrityksiä.

Esimerkiksi akkutehtaat Puolassa, Unkarissa, Saksassa ja Espanjassa ovat saaneet huomattavia valtiontukia, mutta kiinalaisyhtiöille ei ole asetettu tuen ehdoksi vaatimuksia osaamisen ja teknologian siirrosta.

Euroopan komissio tai kansalliset hallitukset eivät ole asettaneet yhteisyrityksille ehtoja, vaikka ne saisivat valtioilta tukia. Kiinassa tilanne on päinvastoin. Siellä yhteisyrityksissä on paikallisilla usein osake-enemmistö, ja lisäksi Kiinassa on säännöt teknologian siirrosta ja paikallisen henkilöstön käytöstä.

Asiantuntijoiden pelkoa vahvistaa se, että Kiinan valtionjohto on kieltänyt yrityksiä paljastamasta patentteja ja huippuosaamistaan ulkomaalaisille kumppaneille.

Kotkan akkumateriaalitehtaan arvioidaan työllistävän noin 270 ihmistä. Luvussa ovat mukana kaikki tehtaalla työskentelevät laboratoriosta toimistotehtäviin ja johtoon. Tehtaan vakituinen henkilöstö on tarkoitus palkata Suomesta.

Kotkan akkumateriaalitehtaan peruskivi muurattiin huhtikuun lopussa. Maahanmuuttoviraston ennakkotietojen mukaan Kiinasta on tulossa rakennustöihin satoja rakennustyöntekijöitä.

Samasta tehtaasta oli artikkeli viikko sitten, jossa kiinalainen pääurakoitsija väittää etsivänsä aliurakoitsijoiksi suomalaisia yrityksiä. Mutta sillä varauksella että jos Suomesta ei löydy sopivaa, ne tuo työntekijät Kiinasta. Samassa artikkelissa Migri kertoo et on tullu "iso määrä työperusteisia oleskelulupahakemuksia, jotka liittyvät Kotkan akkumateriaalitehtaan työmaavaiheeseen".

Epäsuhta syntyy kun länsimainen yritys tekee yhteistyötä kiinalaisen yrityksen kanssa Kiinassa, kiinalainen yritys haluaa teknologiasiirron Kiinan. Eli yhteistyön jälkeen kiinalainen yritys voi halutessaan jatkaa toimintaa ilman länsimaista yhteistyöyritystä. Kun mennään toisinpäin, kiinalainen yritys tekee yhteistyötä länsimaisen kannsa, teknologiasiirtoa ei tehdä, länsimainen yritys saa kuitenkin yhteiskunnan tuet ja lopputulos on et länsimaissa on vain tehdas ja sen haitat, osaaminen ja pääosa tuloista pysyy Kiinassa.

Jos ei muuta, vois tuet ainakin jättää jakamatta, jos sopimukseen ei kuulu teknologiasiirtoa. Se on meiltä ihan hölmöä käytännössä antaa rahaa kiinalaiselle yritykselle joka sit jättää sotkunsa meille siivottavaksi. Niillä oli varmaan kulmakarvat takaraivossa ku ne tajus miten tehtaan saa pystyyn länsimaiden tuella ja juuri mitään ei tartte antaa vastineeksi.

Viikonloppuna elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) esitteli uuden perusteen.

Rydmanin mukaan vaarana on, että Kiina kiertäisi Yhdysvaltain asettamia sirurajoituksia Suomessa sijaitsevan datakeskuksen kautta.

Jos Kouvolan datakeskuksen perimmäisenä tavoitteena on päästä käsiksi tehokkaisiin siruihin, sijainti on sopiva. Yhdysvaltain tekoälysirujen vientivalvontajärjestelmässä Suomi kuuluu 18 maan joukkoon, joilla on mahdollisuus hankkia kehittyneitä siruja ilman sen suurempia rajoituksia.

Ehkä elinkeinoministeriössä pelätään Tiktokin datakeskuksen uhkaavan Suomen asemaa Trumpin hallinnon silmissä.

Toisaalta samassa ykkösluokassa ovat myös Irlanti ja Norja, missä jo sijaitsee Tiktokin datakeskuksia.

Analyysissä on nyt vähän pehmeetä argumentointia. Kiina kaipaa tehokkaita siruja, siinä missä mikä tahansa muu edistynyt maa. Niitä ei kuitenkaan saa viedä Kiinaan ilmeisistä syistä, länsimaisten kaltaiset demokratiat ei halua auttaa Kiinaa rakentamaan järjestelmiään, joita se mitä ilmeisimmin käyttäisi länsimaiden intressejä vastaan.

Tehokkaimmiat sirut on niin hankalia valmistaa et mikään länsimaa ei pysty niiden valmistamiseen tällä hetkellä yksinään. Vaan laitteita tulee eri maista ja valmistus tapahtuu muutamassa maassa, käytännössä Taiwanissa ja Koreassa. Kiina yrittää olla ensimmäinen maa, joka valmistaa koko sirun yksinään. Kun länsimaat on tehny sitä niin kauan, ne on niin edellä Kiinaa et se mitä Kiina pystyy valmistamaan ei ole vielä edistynyttä. Tässä vaiheessa Kiina tarvitsisi länsimaiden yritys apua sirujen aikaansaamiseen, mutta se on estetty vientirajoituksin.

Mutta, sirujen kehitys on taantumassa, koska nykyiset tavat kolkuttelee fysiikan lakeja. Kiina on perässä, mutta kehittyy, joten, jos tilanne jatkuu samanlaisena, joka vuosi Kiina on lähempänä sitä mitä länsimaissa pystytään valmistamaan. Jos tilanne menee siihen että Kiinassa valmistetulla sirulla ja länsisirulla ei ole juurikaan eroa, Kiina tulee valtaamaan markkinat hinnoilaan.

Siihen asti, Kiina joutuu käyttämään länsisiruja länsimaissa tai vastaavissa, kuten tässä Kouvolan tapauksessa. Me ei välttämättä tiedetä mihin käyttöön datakeskus oikeasti tulee, nimellisesti se voi olla TikTokin, mut mitä siellä todellisuudessa pyöritetään on vain arvailujen varassa. Joten, vaikka Kiinalla on jo datakeskuksia muualla, se ei tarkoita sitä että meidänkin pitää osallistua Kiinan päämäärien saavuttamiseen vain vähäisen ja tilapäisen hyödyn saavuttamiseksi.

Miljardin euron hanke on miljardin euron hanke ainoastaan Tiktokille, joka tuskin ostaa Kouvolaan suomalaisia grafiikkasiruja ja muistipiirejä. Hankkeen työllisyysvaikutuksetkin ovat melko pieniä ja rajoittuvat Kouvolaan.

Meille, pidemmän päälle, kyse on paljon suuremmasta asiasta, joka voi lopulta lopettaa koko länsimaisten demokratioiden olemassaolon tässä muodossaan.

Rakentaminen on hyytynyt Helsingissä pahemman kerran talouden matalasuhdanteessa.

Malmin pulmaan kiinnitti huomiota Helsingin kaupunkiympäristölautakunta, joka käsitteli viime tiistaina Malmin Kiitotienkorttelien asemakaavan muutosehdotusta.

– Meille tuli viestiä rakennuttajilta, että heitä ei kiinnosta rakentaa Malmin kentän aluetta, lautakunnan varapuheenjohtaja Risto Rautava (kok.) sanoo.

Malmin tulevan keskustan hintataso uhkaa nousta niin korkeaksi muuhun Malmiin verrattuna, että asunnot eivät käy helposti kaupaksi, viesti kuului. Hinta on karkaamassa muun muassa pysäköintitalovelvoitteiden ja talojen kalliiden perustamiskustannusten takia.

Malmin kenttä on Malmilla, koska maa on niin pehmeää ettei sinne ole haluttu aiemmin rakentaa mitään. Kenttä on matala ja laaja, joten sen uppoamisesta ei ole niin pelkoa. Kerrostalo on toinen juttu, se pitää saada pysymään maan pinnalla, paikallaan ja suorassa riippumattaa maaperästä. Se kasvattaa kustannuksia.

Rakennusyhtiöt laskevat tällä hetkellä, että Malmin uusien asuntojen neliöhinta voi nousta noin 5 500 euroon, kun ympäröivillä alueilla vanhojen kerrostaloasuntojen neliöhinnat ovat vain puolet siitä.

Korkea hinta yhdistettynä heikkoon taloustilanteeseen aiheuttaa pelon ostohaluttomuudesta, joten vielä konkurssiin menemättömät rakennuttajat on ymmärrettävästi huolissaan.

Kaikki eivät näe isoa hintaeroa yhtä suurena ongelmana. Etenkin, jos Viikin–Malmin pikaraitiotie saadaan toimimaan ennen ensimmäisten asukkaiden muuttoa alueelle.

– Itse uskon, että ihmiset ovat valmiita ostamaan asuntoja Malmin kentän alueelta selvästi kalliimmalla kuin vanhan Malmin alueelta, sanoo kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.).

Helppo se on poliitikon noin sanoa, sen rakennusyhtiö ei mene konkurssiin, jos arvio onkin väärä. Tässä näyttäis olevan vastakkain realiteetti ja ideologia. Ne, joiden rahat olis kiinni alueen rakentamisen onnistunumisessa, ei ole halukkaita ottamaan riskiä siitä. Poliitikko tietenkin kantaa poliittisen vastuun, mut vihreiden asema Helsingissä on niin vahva, et tuskin muutaman rakennusyhtiön konkurssi sitä heilutais. Alueen rakentamisen epäonnistuminen voisi toisaalta vaikuttaa.

Kuitenkin, pikaraitiotie voi lisätä ostohalukkuutta. Ainakin anekdotaalisesi olemassaoleva pikaraitio on kasvattanut lähellä olevien asuntojen hintapyyntöjä. Pikaraitiotie on tässä ongelmassa helpoin ratkaista, Helsinki vaan ilmoittaa missä se menee ja maksaa sen rakentamisen.

Mulle ei auennu, miten pysäköintitalovelvoite nostaisi asuntojen hintaa. Mun asuinalueella on kymmeniä kerrostaloja, joiden keskellä on yksityisen yrityksen pyörittämä pysäköintitalo. Jos haluaa paikan sieltä, maksaa sille yritykselle. Jos on päässy käymään niin että pysäköintitalo on maksettu asuntojen hinnassa ja se pysäköintiyritys vaan kerää voitot, on joku ihan muu ongelma olemassa kuin pysäköintitalovelvoite. Artikkeli ei myöskään avannut missä suhteessa pysäköinnin ja perustuksien kustannukset aiheutti asuntojen hinnan tuplaantumisen.