keletappi

Nonni eli yritin taas soittaa Karpolle ja kertoa, että täällä se kuuluisa Iso-Kiero taas sitä pientä ihmistä sorsii kuin aito virkamies olemalla teknisesti aivan oikeassa, mutta jättämällä jälleen kerran kertomatta, minne tarkalleen ottaen noissa ei-hätätilanteissa pitäisi häken sijaan soittaa.

Näissä uutisissa olisi kiva ilmoittaa myös että minne hittoon sitten pitäisi soittaa, kun nykyään Karpokin on taantunut lähinnä tubettajan tasolle, ja iltapuluun voi lähettää vaan videoita tai kuvia jos sekä olin paikalla että haluan voittaa jopa montako sataa parhaasta kuvasta mistäkin aiheesta.

Tekisi mieli lähettää video minusta ihan tonnin setelinä tämän uutisen repaleen äärellä myrskyn repiessä puita ympäriltäni, kun soittan neljättä kertaa peräjälkeen Karpon entiseen valitsemanne numero ei ole käytössään. Tämä teos kuvastaisi monisyisesti nykyajan ihmisraunioiden ajelehtimista kaiken maailman twiturointitoimistojen, reaaliaikaisen globaalisosiaalisuuden, multimediasisältöjen ja kertakäyttömaailmanloppukatastrofien vaahdossa.

Onneksi olen suomalainen murjottaja niin ilmaisen tämänkin mielummin murahtamalla itsekseni noni - kunhan ensin varmistan, ettei kukaan näe tai kuule sitäkään, perkele.

Hirveät määrät toimettomia sosiaaliristiretkeläisiä etsii tälläkin hetkellä mitä tahansa abstrakteja mäkiä joiden rinteillä saavuttaa huikeita retorisia sankaritekoja, joita ilman tulisi kirjaimellisesti maailmanloppu.

Mulla on kotiasiat kunnossa ja järkijuttujen haaveilu on hieno laji.

Historiallisestihan tuon itänaapurin tapana on ollut, että joka myllerryksen jälkeen siitä irtoaa joitakin järkeviä toimintakykyisiä osia, ja jäljelle jäävä isoin kohmelo joka nimen omii vain on se mihin kulloinkin väkevin pohjasakka jää vallankahvaan, ja ottaa kurssin kohti uusia vääryyksiä. Mielestäni on syytä edistää sitä että he ravistelisivat alueensa pelkkiin tuollaisiin pieniin järkeviin osiin, eikä mitään kaiken maailman maailmanlopuilla harva se viikko öyhöttävää möhköfanttia enää muodostuisi. Pelkkiä röllinpoikasia joilla olisi koko hemmetin planeetan dominoinnin sijaan hieman paikallisemmat omat edut mielessä.

https://sopuli.xyz/c/arkisuomi

Hieman hiljainenhan se on mutta niin on esikuvansakin.

Voiko vitutukseen kuolla?

Tätähän Väyrynen kyseli jo 80-luvulla, eikä näköjään ole voinut.

Kokeile wefwef nimistä web appia, tämä on vähän sinne päin mitä apollo oli. Ei ole siis app storessa vaan nettisivu, siellä sitten jakovalikon kautta asenna kotivalikkoon.

Apollon vertaista iOS natiivisovellusta odotellessa…

Myin oman moottoripyöräni yli 10 vuotta sitten. En enää muista yhtään ajoreissua läheskään niin hyvin kuin huollot, joissa usean tunnin äheltämisen jälkeen se sydän auki levällään oleva kone hörähtää kehräämään kuin rasvattu kissa. Nuo aikansa tervanjuonnit on aika lasittanut muistojen aateliin.

Jotenkin aistin että natsikorttikin olisi ollut vaihtoehto firmasta jonka perustaja on ss-tatuoitu nutipää, ja jonka lempinimi on suoraan jostain arjalaisen käsikirjan esipuheen ensimmäiseltä sivulta.

Tässähän siis karhu työnsi karvaisen käpälänsä toisen pesään ja kähmi sieltä esiin natseja, mutta huomasi tyhjää käpälää ulos vetäessä että hetkinen koko tassunihan on natsi. Sitten tuo tassunperkele teki varjoiskun omaa karhuturpaa kohti, mutta lähellä ollut roskapanda saikin sen käpälän menemään hänen taskuunsa sen sijaan. Kaikki hyvin! Ehei, vaan päin vastoin. Seuraavana aamuna kun vodkahuurut oli nukuttu pois, tuli karhulle ja roskapandalle kiire sahata koko käpälä kyynärpäästä irti, koska molemmat yhtäkkiä muistivat että hetkinen karhuhan juuri edellisellä viikolla nousuhumalassa laittoi pesukarhukaverinsa taskuun säilöön atomipommin perkele.

Omaa terassia rempatessa kävin kyselemässä ideoita parin eri rautakaupan rakennustarvikeosastolta. Ihan mielellään juttelivat ja ehdottivat ratkaisuja. Lopulta palkkasin kirvesmiehen, en vähiten siksi että nämä kenen kanssa olin jutellut auttoivat hahmottamaan mikä kaikki siinä projektissa voi mennä vituralleen. Toki se oli aivan eri työ kuin tällainen katos mutta silti.

Tässä sinun keississä ensimmäisenä tulee itselle mieleen että pitäisikö tuo olla hirressä asti kiinni ettei romahda lumikuorman alla, huolimatta siitä miten hyvin se vanha kiinnitystapa oli kestänyt.

Mulla on tuollaisia palkkikenkiäkin muutamassa kohtaa näkyvissä. Kun ne maalasi, niitä ei enää huomaa muut kuin minä itse. Jos ne minua alkaa jonakin päivänä häiritä, niin laitan jotain lautaa päälle niin että menee piiloon.

Artikkelissa on minusta ihan liian vähän kontekstia. Tästä jää monia kysymyksiä ilmaan. Oliko auto siis pitkäänkin suojatiellä, vai pysähtyikö kenties ”autonvarpaat suojatielle” päästämään mies yli, joka tästä liian lähelle pysähtymisestä sitten pillastui? Saanko näyttää keskisormea enää pelkäämättä syytettä kunnianloukkauksesta? Ja oliko kyseessä mahdollisesti vantaalaismies.