Tää on hyvä esimerkki! Ei tullut mieleen, kun 90-luvulla ei ollut vielä ikää äänestää.
Toki hieman eri tausta kun toinen on tutkija, ja toinen ollut diplomaattisella puolella, mutta juuri tällaista esimerkkiä hain, että päivittäispolitiikan ulkopuolelta on aiemminkin tullut ehdokkaita.
Poliittisesti sitoutumaton Mika Aaltola yrittää kääntää edukseen sen, että häneltä puuttuu poliittinen kokemus.
Ensimmäinen lause artikkelista. Tarkoitukseni oli siis politiikalla viitata tähän sirkukseen, jossa äänestetyt päätöksentekijät on. Tyypillä on nimenomaan käsittääkseni kokemusta, joka on muutakin kuin vastaedustajien kanssa riitelyä.
Valtiot tuppaa olemaan legacyjärjestelmiä, joissa ei ole koskaan varaa tehdä suurempia arkkitehtuurimuutoksia, vaan tyydytään purkkaliimaan ja pieniin korjauksiin. Koko järjestelmän uusimisessa lienee aikamoinen riski kannattajakunnan suututtamiseen. Joku jää aina väliinputoajaksi, ja tällöin tulee huonoa julkisuutta.
Ainakin muutaman viime vuoden ajalta on Aaltolasta muotoutunut itselle ihan positiivinen käsitys. Nyt venäjän törttöilyiden myötä nousi vielä laajemmin näkyviin, kun kaikkialta kysyttiin konsultointia aiheeseen liittyen. Vähän samaan tapaan kuin Pekka Toveri.
Politiikkaan siirtyminen lienee molemmille aika luonnollinen hyppäys, mutta tässä tapauksessa on toki kyse paljon suuremmista haaveista kuin Toverilla. Molemmilla on myös omalla tavallaan uniikki näkökulma suomen politiikkaan. Toverilla PV:n puolelta ja Aaltolalla ulkopoliittisen instituutin kautta. Poliitiikan ulkopuolelta on ulkomaillakin tullut pressoiksi porukkaa. Esim Trump ja tsekeissä Pavel.
Viimeistä pointtia lukuunottamatta uppoaisi aika moneen suomalaiseen ihan satasesta !
Tyypiltä puuttuu toki poliittiset meriitit, mutta on jossain määrin verrattavissa muuallakin maailmassa politiikan ulkopuolelta mukaan tulleisiin ehdokkaisiin. Toki ei ihan suoria verrattavia välttis löydy, mutta läheltä kuitenkin. Aaltolalla ja normi sukankuluttajalla on mielestäni pieni ero, jos toinen on vuosikymmeniä seurannut suomen ja muiden maiden diplomaattisten suhteiden kehitystä, ja normi tallaajat keskittyy valittamaan pensan hinnasta.
I agree. That just something that stood out to me about the graphs. The majority of the emissions of the very richest people seem to be from luxury type of travel.
Competent nuclear engineers and technicians have retired without being able to pass on their know-how, and cutting-edge nuclear-related industries have disappeared or been converted.
This same fear has been enough to fund SLS and Ariane programs. Basically to avoid the loss of a capability in case it's needed later on. For some reason it doesn't seem to apply to nuclear. And now people are complaining that building new reactors is expensive, arguably at least partially due to the supply chains no longer existing in the same scale as before.
Even swapping private planes to passenger ones could save a boatload in carbon emissions. If giving up flying entirely is too much, then at least the regular option would be a lot better.
How much yachting can you possibly be doing as an individual to make that size of a carbon footprint?
Those are some big boats. Mr Abramovich's boat is >160m long. Think of driving around in an apartment complex.
I like his approach of stating that these are big claims, but cannot be really evaluated in any meaningful way, as there is no useful public data to look at.
In my opinion this is the main crux of the whole topic. One party (the US government) has a boatload of various quality sensor data that could be studied, but it's classified. As a result nobody can believe anyone's statements as they aren't supported by anything.
Most likely you won't even notice some of the changes. Reasonably believable cars can already be added to films in post, so no reason why humans couldn't be. This might not be driven only by AI, but instead on more general tech developments in vfx and such.
Should the delays and subsequent costs overruns then be simply attributed to increased regulatory complexity or corporate greed?
I'm looking at the list of reactors in France, most of the builds during the last millennium were completed in more or less 10 years. Then there was a gap, and the new one is taking way longer than previous ones.
Same thing has happened in many other countries. Including finland, where at first we got 4 reactors in 6-10 years, and then after a gap of 25 years the next reactor was a clusterfuck that took almost 20years to build.
Both of these reactors are of the same design, and the issues are at least partially attributed to the company having forgot how to manage such large projects due to the years long gap in construction.