Suomi

Tämä uutisoitu projekti on European Industrial Alliance on SMRs, sen tavoitteet on linkin takana. Ne koskee teknologiaan, rahoitukseen, mielipideilmastoon ja koulutukseen liittyviä haasteita. Ne mainitsi sääntelyn vain yhdessä kohdassa:

strengthen exchanges and contacts between project promoters, European nuclear safety regulators and regulatory authorities in the EU countries

Eli tämä projekti ei sinänsä tähtää sääntelyn muuttamiseen, joskin Suomessa on ymmärretty et SMR on eri eläin kuin perinteinen ydinvoimala ja on lähdetty muuttamaan kansallista sääntelyä sen perusteella. Voi olla että muutkin kansalliset sääntelyelimet havaitsee saman, mut uutisoidun projektin ääneensanottu tavoite se ei ole.

Tästä projektista erillinen asia on se kestävän kehityksen tasonomia, jonka alkuperäinen päämäärä oli jättää ydinvoima sen ulkopuolelle, mut se muuttui niin että ydinvoima ja maakaasu otettiin siihen mukaan. Sekään ei niinkään koske sääntelyä, vaan sitä voiko rahoittaja kutsua jotain asiaa vihreäksi vai ei. Nyt voimassaolevan taksonomian mukaan sekä maakaasun rahoittamista että ydinvoiman rahoittamista saa kutsua vihreäksi, mut on erikoista et ne on samalla viivalla. EU:n taksonomiasta vastuussa oleva komissaari sanoikin: "Siirtymävaiheeseen tarvitaan epätäydellisiä vaihtoehtoja", lainaus on ongelmallinen. Ensinnäkin ydinvoimaprojektit on pitkiä, voimala voi helposti olla käytössä 50 vuotta, se ei ole siirtymävaiheen tekniikkaa. Toisekseen, se ei ole "epätäydellinen tekniikka", vaan paras mahdollinen, jos sitä käyttävässä maassa ei satu olemaan tarpeeksi korkeuseroja ja vettä vesivoimaloille. Kolmannekseen, taksonomia sallii ydinvoimaloiden rahoittamisen vain jos ne on luvitettu ennen vuotta 2045, eli jos ensimmäiset SMR:t toimii jo 2030 alusta, niille jää n. 15 vuotta aikaa myydä niitä. Kun paljon todennäköisempää on et ensimmäisten SMR:ien käytön aikana huomataan asioita, joita voidaan tehdä paremmin, halvemmalla tai turvallisemmin ja seuraava sukupolvi niitä olis paljon parempi tuote myydä.

Nyt sit yritys kattoo tätä ja pohtii et meidän pitäis suunnitella monimutkainen tuote, joita ei juurikaan ole vielä olemassa, joka maksaa paljon ja joita me voidaan myydä vain rajoitetun ajan ja päättää et taksonomian aiheuttama keinotekoinen taloudellinen riski on liian suuri. Eikä ne välttämättä näe mahdollisuutta et EU muuttaisi taksonomiaansa paremmaksi, koska niiden tuote on muka siirtymävaiheen epätäydellinen vaihtoehto.

Suomelle tämä tietenkin on iso ongelma, koska me tarvitaan paljon energiaa kaukolämpöön. Sitä ei saa muuten aikaiseksi kuin ydinvoimalla, jos polttoaineiden polttaminen pitää lopettaa. Meillä ei ole tarpeeksi vesivoimaa, tuulivoiman jaksottaisuus ei sovi kulutukseen joka voi olla parikin viikkoa koko ajan täysillä. Sama ongelma on sähkön varastoinnilla, niin suuria varastoja ei ole olemassa ja tuskin on muutamaan vuosikymmeneen tulossakaan. Eli vaihtoehdoksi voi jäädä et me kansallistetaan kaukolämpö ja sit yhteiskunta ostaa ne tuotteet mitä se katsoo tarpeelliseksi, jos se vaan suinkin on mahdollista, vois olettaa et kestävän kehityksen taksonomia koskee myös valtioiden/kaupunkien ostoja.