Suomi

Olisin arvannut tämän menevän toisinpäin, mut ei näköjään. Tekninen ongelma on et jos OL3 tippuu verkosta, se jättää ison puutteen tuotantoon, jonka korvaaminen kokonaan muulla tuotannolla on käytännössä mahdotonta. Tätä tilannetta varten kehitettiin järjestelmäsuoja, jossa osa kadonneesta tuotanosta korvataan tuonnilla ja loput pienentämällä sähköverkon kuormaa ja käynnistämällä kaasuturbiineja, suojan koko on 1300 MW. Tuonnin lisääminen tarkoittaa että siirtolinjassa pitää olla koko ajan vapaata sitä varten, eli ne ei toimi koko kapasiteetillaan. Ja kuorman tiputtaminen tarkoittaa paljon sähköä kuluttavien laitosten kuorman automattista pienentämistä, eli laitokset sammuu.

Fingridin toimilla on siis katettu 1300 MW tarvittavasta 1650 MW:sta, kiistassa on kyse lopusta 350MW:sta, jota TVO ei ole halunnut toimittaa. Tämän takia OL3 on toiminut usein vajaateholla. Kun laitosta rakennettiin, Fingrid ja TVO sopi et TVO toimittaa sen 350 MW, mut sittemmin TVO on tajunnut että siitä määrästä kuormaa saisi markkinoilla paljon rahaa, mut jos se on kiinni OL3:n järjestelmäsuojassa, sitä ei voinut myydä muuhun käyttöön.

Fingridin tulkinnan mukaan TVO on halunnut livetä pois nykyisestä järjestelmäsuojasta ja maksattaa järjestelmäsuojan sen aiheuttamat jopa 100 miljoonan euron vuosikustannukset suomalaisilla sähkönkuluttajilla.

TVO:n taas on katsonut, että Fingrid on laiminlyönyt kantaverkon kehittämisen ja asettanut kantaverkolle oikeudettomia rajoituksia, jotka vaikuttavat Olkiluodon kolmosyksikön tehoihin.

Nykyinen järjestely 350 MW:n osalta maksaa Fingridille noin 1,1 miljoonaa euroa.