Haluamme matkailla ympäristöystävällisesti ilman lentokoneita! Ryhmässä keskustellaan kaikesta pintamatkustamisesta, niin rauta-, maan- kuin vesiteitäkin pitkin.
"Edellyttäen, että rakennetaan kaksiraiteinen ratapenger" 😃
Tuohan on jotain kai luokkaa 80 % kaksiraiteisen radan rakennuskustannuksista. Kiskojen lätkäiseminen olemassaolevalle penkereelle on halpaa ja nopeaa työtä.
Hauskasti verhoiltuna siis, että RB käytännössä rakennetaan kaksiraiteisena, mutta niin, että yksiraiteisuutta vaatineet kokevat saaneensa tahtonsa läpi.
Väittäisin ettei se ihan niin iso osuus ole kustannuksista. Raiteet sinällään eivät ole kovin paljon, mutta siihen tulee myös sähköistys ja signalointilaitteiden asennus, kummallekin kiskolinjalle erikseen, joka voisi myös olla lähes yhtä paljon yhteensä kuin tuplaradan maatyöt. Että ehkä tuossa yksiraiteisessa optiossa säästetään jotain 30-40% kustannuksista kuitenkin. En nyt löytänyt hyvää esimerkkiä, mutta kohta noita kiskojen asennustöitä pitäisi olla uutisissa niin näkee nuo tarkemmat summat.
Tää on hauska tilanne sikäli, että mitä vähemmän säästetään, sitä parempi. Koska se, että on säästetty vähän, tarkoittaa, että projektin loppuunsaattamiseksi ei enää tarvitse maksaa paljoa.
30-40 % sen yhden raiteen kustannuksista säästynee, niinkö? Eli 60-70 % tulee jo nyt maksetuksi? Jos tulkitsen tuon luvun oikein, niin koko kaksoisraiteen hinnasta siis tulisi nyt maksetuksi 160%÷210%=76%, jossa siis "100 %" on kaksoisraiteen tehdyn yhden raiteen hinta, "60 %" on lisäraiteen pohjatyöt ja "10 %" sitä, että kun työt lopetetaan ja aloitetaan uudelleen, tulee ylimääräisiä kustannuksia. Eli suuruusluokkaa neljäsosa säästetään pudottamalla kapasiteetti johonkin, mihin, kymmenesosaan? Vai ennemminkin kuudesosaan?
Tuo karkea arvio lienee hyvin suuntaa antava.. kapasiteetin tippuminen ei ole ongelma niin kauan kuin se kapasiteetti edelleen riittää, etten osaa ihan sanoa tuleeko tuosta ongelmaa vai ei. Kapasiteetin tippuminenhan riippuu siitä kuinka tiheään on ohituspaikkoja radalla. En löytänyt tietoa tehdäänkö ohituspaikkoja tässä ekassa vaiheessa kaikille jo suunnitelluille pysähdyspaikoille vai ainoastaan pienelle osalle. Tässä esim suunnitellut pysäkit Tallinna - Pärnu väliltä: Ülemiste Assaku Luige Saku Kurtna Kohila Rapla Järvakandi Kaisma Tootsi Urge Pärnu Radan pituus tuolla välillä on noin 135km, joten keskimääräinen ohituspaikkojen väli olisi jotain 12km luokkaa mikäli kaikki paikat tehtäisiin ohituspaikoiksi. Ihan niin lyhyeen ohituspaikkaväliin en tosin usko ja se lienee ylimitoitettu. Suomessa esimerkiksi Tampere - Oulu väli on kutakuinkin 500km ja siitä on myös yksiraiteista osuutta suurin osa, noin 400km. Tre - Oulu välillä menee 12 junaa suuntaansa päivässä ja tuollainen tunnin välein lähtevä junien tahti voisin kuvitella riittävän Rail Balticallekin alkuun hyvin ja onnistuvan varmaan tän suunnitelman puitteissa. Muutaman vuoden päästä siis nähdään..
Summatakseni: Tuo säästötoimi vaikuttaa minusta siis jotakuinkin käytännölliseltä ottaen huomioon, ettei Baltian maat pysty sitä uupuvaa summaa mitenkään reaalipoliittisesti rahoittamaan. Tässäkin on ihan riittävästi tekemistä. Sitä on helpompi laajentaa ja lisätä kaksiraiteisia osuuksia pala kerrallaan kunhan junat kulkevat ja niissä on matkustajia.
Kuulostaa hyvältä kompromissilta!
Noniin, tämähän selkeä tavoite taas. Kiinnostaa seurailla milloin ja millä aikataululla aletaan sitten tekemään Riikan lenkkiä ja pistoraidetta Vilnaan.
Vilnasta muuten sanotaan näin:
"maanhankinta on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2027 mennessä Kaunasin ja Vilnan välisellä osuudella"
"rautatien infrastruktuuriosajärjestelmän suunnittelu on saatettava päätökseen vuoden 2029 puoliväliin mennessä (mukaan lukien yhteys Vilnaan)"
Riikaa ei juuri mainita - ainoastaan yleistasolla:
"Toisen vaiheen prioriteetit
Rail Baltica -hankkeen katsotaan olevan saatettu valmiiksi vasta, kun Tallinnan, Riian, Vilnan ja Varsovan välillä on kaksiraiteinen eurooppalaisen nimellisen standardiraideleveyden (1 435 mm) mukainen yhteys koko reitillä."
Toisaalta Latvia aikoo saada liikenteen käyntiin Riian ja lentoaseman välille, ja se on linjassa tällaisen lisäyksen kanssa:
"Latvia, Liettua ja Viro voivat ryhtyä toteuttamaan toisen vaiheen toimia ennen ensimmäisen vaiheen saattamista päätökseen, jos se ei suoraan tai välillisesti viivästytä ensimmäisen vaiheen toimien valmiiksi saattamista."