Haluamme matkailla ympäristöystävällisesti ilman lentokoneita! Ryhmässä keskustellaan kaikesta pintamatkustamisesta, niin rauta-, maan- kuin vesiteitäkin pitkin.
Pöhköä, mutta ei maailmanloppu.
Yksiraiteisuus ei puolita radan kapasiteettia, vaan laskee sitä ennemminkin 90 %. Ero on valtava. Mut, kaipa balttien on tämäkin opittava kantapään kautta. Jos nuo junat tulevat täyteen, tuo kyllä kaksiraiteistetaan, mutta toki balttien rahoilla,.ei EU:n.
Ai niin, luotettavuus (tekniset katkokset ja myöhästymiset) kärsii myös pahasti, jos on vain yksi raide.
Se, mutta enemmän ihan se, että radalle mahtuu vähemmän junia.
Kuvitellaan etelästä pohjoiseen menevä kaksiraiteinen rataosuus, jonka ajaa päästä päähän 20 minuutissa. Siinä voi ajaa samaan aikaan vaikkapa neljä junaa pohjoiseen ja toiset neljä junaa etelään, jos junilla on 5 minuutin vuoroväli. Eli se vetää kahteen suuntaan yhteensä 8 junaa per 20 minuuttia. Eli 24 junaa per tunti.
Nyt tuo sama rataosuus yksiraiteisena: Kun juna on matkalla pohjoiseen, rataa ei voi ajaa etelään niiden 20 minuutin aikana lainkaan. Sitten, kun rata vapautuu, sitä pääsee ajamaan toinen juna etelään, missä menee taas 20 minuuttia. Vasta nyt pääsee sitä seuraava juna lähtemään rataosuudelle kohti pohjoista. Eli siitä, kun ensimmäinen juna on lähtenyt pohjoiseen, kestää 40 minuuttia siihen, että sinne pohjoiseen voi mennä toinen juna. Rataosuuden kapasiteetti on siis 3 junaa tunnissa, jos junia kulkee kahteen suuntaan. Eli kapasiteetti on yksi kahdeksasosa siitä, mitä kaksiraiteisen radan kapasiteetti.
Toki voidaan tehdä niin, että ensin menee monta junaa peräkkäin yhteen suuntaan, sitten monta junaa peräkkäin toiseen suuntaan, jolloin saadaan jo vähän parempi kapasiteetti: Pistetään 3 junaa ajamaan se 20 minuutin pätkä. Siihen kuluu 20+5+5 minuuttia = 30 minuuttia aikaa. Ja sitten toiseen suuntaan taas 3 junaa peräkkäin, mihin menee jälleen 30 minuuttia. Näin päästään sentään kuuteen junaan per tunti, mutta siltikin kapasiteetti on noinkin vasta neljäsosa kaksiraiteisen kapasiteetista. Ja aika harvoin on mahdollista tuollainen, että junat menevät peräperään kimpussa ensin yhteen ja sitten toiseen suuntaan.
Tähän sitten tosiaan päälle se, että luotettavuus romahtaa.
Riian 1435mm raideleveyden haara ja Vilnan haara on nyt ekasta vaiheesta siirretty myöhemmäksi. Molemmat varmasti tehdään, koska nehän on ne kaksi suurinta kaupunkia Rail Baltican radalla, mutta jonnekin pitkälle 2030-luvulle se menee.
Yksiraiteisuus laskee maksimikapasiteettia aika rajusti, mutta oma ymmärrykseni on ettei RB radalla alkuvaiheessa ollut tarkoitus kovin tiuhaa liikennöintiä edes olla. RB radan lähijunaosuudet Tallinnan lähellä oltiin ehkä tekemässä kaksiraiteisiksi, mutta saatan olla tässä väärässäkin. Pärnun, Salaspilin, Iecavan, Panevezyksen ja Kaunasin kohdilla lienee ohitusraiteet heti ekassa vaiheessa. En usko että tuo sinällään kovin merkittävästi heti alkuun mitään muuttaa, mutta toki toisen raiteen lisääminen on iso hässäkkä myöhemmin ja se jo mainittu häiriöherkkyys toki harmi.
Niin, jäävätkö matkustajamäärät pahasti suunnitelmista, kun isoimpiin kaupunkeihin ei tulekaan suoria yhteyksiä?
Tässä voi nähdä jotain positiivista: Matka Tallinna–Puola sujuu nopeammin ja suoria vuoroja on enemmän, kun liikenne ei hajaannu eikä koukkaa Vilnaan ja Riikaan. Muutenkin heidän pitää varmaan miettiä suomalaisille hyvin sopivat palvelut, koska meistä voi tulla merkittävä (merkittävin?) asiakasryhmä.
Kyllä ne matkustajamäärät vamaan jää aika paljon suunnitelluista, koska se vaihdollinen yhteys pääkaupunkien välillä on mukavuudeltaan ja nopeudeltaan sen verran kehnompi. Lisäksi ratojen kehitys käyttökelpoiseksi liikennevälineeksi vie reippaasti aikaa, koska vanhempia autoiluun tottuneita ei kovin helposti saada junailijoiksi vaan ne junailijoiden määrät kasvavat vuosien aikana kun nuoremmat ihmiset tottuvat uusiin tapoihin matkustaa. Ihan mielenkiintoista nähdä miten liikennöinti lähtee liikkeelle, mutta luulen että tukia tarvitaan liikennöintiin aika monta vuotta alussa.
Toisaalta Elron kyllä räjäytti potin, kun teki liikenteestä kertarysäysellä mukavampaa, halvempaa ja tarpeenmukaisempaa. Ja siitä potinräjäytyksestä on tultu vielä niin vauhdilla ylöspäin, että junat ovat jatkuvasti ylitäysiä suosion kasvun vuoksi.
Näin ei välttämättä käy RB:n kanssa, kun sen alkuimago on purkkaviritysyhteyden.
Ja tarkoittaakohan "branch lines" tässä Vilnaa ja Riian lentoasemaa, jolloin Riiassa pitää aina vaihtaa junan kulkusuunta? Kartan mukaan Riian voi myös jättää kokonaan väliin.
Toi Riian ohittava rata on ollut tavaraliikennettä varten suunnitelmissa koko ajan.
Yksi mikä tässä hämää on, että Latvia rakentaa nyt ensimmäisenä osuuden Riian ja lentoaseman välille, mutta tämä osuus jää toistaiseksi irralleen muusta Rail Balticasta. Ja ovat päässeet EU:n kanssa sopimukseen, että tämä on ok kunhan maan poikki kulkeva osuus tulee valmiiksi 2030 loppuun mennessä (yksiraiteisena).
No, se on osa Rail Balticaa. Jos se toteutetaan heri 1435-millisenä, se on tosi hankala, jos yhteyttä muuhun 1435 mm rataan ei tehdä.
Tuo motivoi Latviaa väkertämään jonkinlaisen yhteyden vierekkäisten radanpätkien välille, mikä on.EU:n mieleen. Ja koska se todella on osa Rail Balticaa, on järkevää, että se tehdään RB-rahoilla.
Videoversiossa sanotaan loppupuolella suoraan, että Riikaan ei olisi tulossa eurooppalaista raideleveyttä [tässä vaiheessa]: https://www.youtube.com/watch?v=PjEdHA_Ks-k
Sanottiin myös että sotilaskäytön vaatimukset ovat yksi syy, joka on kasvattanut projektia.