Suomi

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimuksen mukaan televisiointi lisäsi myös hallituksen ja opposition välisiä jännitteitä

Tiedotteessa kerrotaan, että tutkijat havaitsivat televisioinnilla olevan vaikutusta hallituksen ja opposition välisiin puhe-eroihin, mikä viittaa siihen, että televisiointi voi kärjistää kielenkäyttöä.

Itte tutkimus paljastaa että tutkijoille kävi munkki, kun kyselytunteja alettiin televisioimaan vuonna 1989, niistä televisioitiin vain kunkin kuun ensimmäisen torstain tunti. Vasta vuonna 2007 alettiin televisioimaan muiden torstaiden kyselytunnit. Joten niillä oli dataa ajalta ennen televisointia, kun osa tunneista televisioitiin ja kun kaikki tunnit televisioidaan.

Vaikka tutkimus löysi televisioinnin tuomia eroja käyttätymisessä oppositio-hallitus-akselilla, niitä ei löytynyt oikeisto-vasemmisto-akselilta.

Poissaolodataa ei ollut saatavana kuin vuodesta 2004, joten sitä on verrattu televisioinnin laajentumiseen kuun yhdestä kyselytunnista kuun kaikkiin kyselytunteihin.

Tutkimuksen päätelmä on että televisointi lisäsi yleistä jakautuneisuutta, mutta ei vaikuttanut ideologisiin- tai asiakysymyksiin. Tämän takia tutkimus, jos sen löydökset on laajennettavissa, ei näe että myös muualla maailmassa havaittu polarisaatio ei ole seurausta parlamenttien televisioinnin lisääntymisestä. Sillä huomautuksella että polarisaatio on Suomessa vähäisempää kuin vaikka Yhdysvalloissa, joten televisoinnin vaikutus voi olla pienempi.

Huomioitavaa on että koska tutkimuksen verrokkiaika on niin kauan sitten, ps ei ole tutkimuksessa mukana kun se on niin tuore tapaus. Ja tutkimus käytti käytettyjen puheenvuorojen litterointia lähteenään, joten nyanssit, jotka voi näkyä televisioissa, ei välttämättä näkyny tutkimuksessa.