Suomi

Hyvinvointialueiden rahoitusvaje on yhteensä noin 1,2 miljardia euroa.

Lähes kaikki hyvinvointialueet joko selvittävät palveluverkkonsa tilannetta tai aikovat tehdä siihen supistuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa pienempien terveyskeskusten sulkemista tai niistä saatavien palveluiden vähentämistä tai aukioloaikojen heikentämistä.

Teollisuuden voiman suuromistajan Pohjolan Voiman (PVO) mukaan kolmosyksikköä on ajettu huomattavasti alle maksimitehon järjestelmäsuojan vanhanaikaisuuden takia.

Fingridin mukaan syy on ydinvoimalan omistajien oma valinta. Omistajat ovat välillä pitäneet kannattavampana ajaa voimalaa vajaateholla ja käyttää järjestelmäsuojaan varattua joustokapasiteettia muuhun tarkoitukseen.

Nykyinen sopimus järjestelmäsuojasta on voimassa vuoden 2024 loppuun, eikä TVO halua uusia sitä.

Sopimus on tarkoittanut sitä, että käytännössä lähinnä metsäteollisuudessa on aina varattuna 300 megawatin kulutuksen edestä koneita, jotka sammuvat automaattisesti, jos Olkiluodon ydinvoimala putoaa verkosta.

Jos järjestelmäsuoja ei ole OL3:n käytössä, sen voi myydä johonkin toiseen käyttöön. Nyt järjestelmäsuojaa ylläpitää sama poppoo kuin pyörittää OL3:sta.

Kun järjestelmäsuoja koostuu nopeasti poiskytkeytyvästä kuormasta, sen kuorman pitää olla päällä jotta jotta sillä voi tehdä mitään muutosta häiriön aikana. Mut, järjestelmäsuoja on pääosin metsäteollisuuden tuotantolaitoksia, joita on suljettu viimeaikoina paljon, joten ihan hirveästi ei enää ole valinnanvaraa.

TVO:n eli OL3:n omistajien mielestä Fingridin pitäisi ylläpitää järjestelmäsuojaa, vaikka kun OL3:sta suunniteltiin ne oli sopinu keskenään että järjestelmäsuoja on TVO:n ongelma, ja Fingrid huolehtii vain sen ylimenevästä 1300MW:n osasta. Jos Fingrid ottaa järjestelmäsuojankin itselleen, lasku järjestelmäsuojasta ei tule TVO:lle, joka on sen ainoa käyttäjä.

Eli, ei ehkä yhtään yllättäen, voimalan myöhästymisen takia maailma ehti muuttua ympäriltä sen verran ettei voimalan suunnitteluvaiheessa käytetyt laskelmat järjestelmäsuojasta ole enää kurantteja. Joten TVO haluaa neuvotella ne uusiksi ensi vuonna kun nykyinen sopimus loppuu. Mut jo nyt ne ottaa järjestelmäsuojan välillä omaan käyttöön, joten voimalaa pitää ajaa pienemmällä teholla. Voi olla että ensi vuonna meillä on 1300MW:n voimala, koska ei siinäkään ole mitään järkeä että järjestelmäsuoja, joka palvelee vain OL3:sta, menisi kenenkään muun maksettavaksi kuin TVO:n omistajien, joka sitä voimalaa pyörittää.

Tätä projektia on tullut lähinnä tuolla viikonloppukettingeissä manattua jo viikkokausia ja ainakin yksi toive tuli kuvamateriaalistakin, joten silläkin uhalla että doxxaan itseni: kuvamateriaalia sanojen kera, olkaa hyvä.

Tästä lähdettiin. Sen verran projektia on jo aloitettu, että katolta on pudoteltu joskus edellisten omistajien toimesta asentama pelti ja sen ruoteet, eli päällä on vanha ja heikkokuntoinen huopa. Vasemmasta reunasta kaidetta näkyy aika selkeästi että miksi projektiin oli vähän pakko ryhtyä, eikä tuo nyt mikään varsinainen silmänilo muutenkaan ollut ja pienikin vielä.

Vähän moottorisahaa, sorkkarautaa ja muita sopivan järeitä työkaluja ja katto sai lähdöt paljastaen vähän mielenkiintoisen rakenteen mikä terassiin oli tehty. Syytä en tiedä, mutta tuo panelissa oleva reikä on vetäisty jäljistä päätellen moottorisahalla ja sinne oli laitettu pätkä lankkua seinähirteen asti kiinni. Tuo itse katon runkokin oli sanotaanko että erikoinen ja kasattu vähän vaikka minkälaisista pätkistä ja jämäpaloista.

Seinä korjattu ja maalattu, tässäkohtaa oli vielä ajatus että tuon vanhan lattian rungon voisi käyttää ja jatkaa siitä eteenpäin pientä laajennosta.

Se jäi hyvin äkkiä haaveeksi kun aloin repimään vanhaa lattiaa irti, aikalailla kaikki puutavara oli enemmän tai vähemmän pehmeää, muutama pätkä siellä täällä oli ehjääkin, mutta sepä ei paljon lämmitä jos lattianiskassa on keskellä puolitoistametriä tervettä.

Samalla selvisi, että jo aikaisemmin käytetty kikka mennä ehjästä seinästä läpi oli toteutettu myös tälläkertaa, tosin vajaa 3 metriä leveästi. Molemmissa läpimenoissa oli siis villat näkösällä ja kaikkea kivaa, onneksi katto on pitänyt niin talon rakenteisiin asti ei ole kosteutta päässyt, mutta noiden kanssa meni aikalailla viikon illat askarrellessa ylimääräistä.

Seinän korjauksen jälkeen olikin sitten uusien lattianiskojen vuoro. Betonilaattoja, pilariharkkoja, vatupassi, valmisbetonia ja viheliäistä nysväämistä että kaiken saa suoraan sekä keskenään että talon seinän kanssa. Lopulta homma kuitenkin valmistui ja lattianiskat sai läjätä uusien perustusten päälle pitkien ruuvien ja kulmarautojen kanssa.

Samaten kuvassa näkyy jo talon seinään kiinnitetyt palkit joiden varaan kattoniskat saa laitella.

Pihan puolelle samanlainen palkkirakenne kattoniskoja varten väliaikaistukien kera.

Kattoniskat paikoillaan odottamassa harvarimaa. Kiinnitys kulmaraudoilla kantaviin parruihin.

Katto on saanut rimoituksen ja lattian asennus päsee alkamaan. Kokonaisuudessaan projektiin meni reilu 600 terassiruuvia ja äkkiä melkein saman verran kaikenlaisia muita ruuveja.

Kaiteet rakensin ensin paikallaan mittaan ja maalauksen jälkeen ruuveilla muuhun rakenteeseen kiinni. "Kivijalka"-aita samalla periaatteella, mutta pelkkää rimaa käyttäen, eli siihen ei oikein kestä nojailla, mutta tuon tarkoitus muutenkin on pitää kissat ja muut elukat pois alta ja tietysti maisemoida alaosa vastaamaan loppuja.

Lopun näpertelyn, valokatteiden asennuksen ja pienen siivoustuokion jälkeen homma näyttääkin sitten tämmöiseltä. Nyt pitää keksiä viikonloppuketjuihin jotain muuta valittamista.

Sen verran vielä puuttuu että sähkötöitä pitää vähän hipistellä, minkäänlaisia valoja tuolla ei tällähetkellä ole ja pistorasioitakin voisi olla vähän enemmän kuin yksi, mutta ne on vielä vähän suunnitteluasteella. Samaten nurmikko otti vähän kipeää etenkin eilen noita katteita asentaessa kun se vesisade ei forecan ennusteista huolimatta loppunutkaan, mutta se on ensikevään hommia sitten se.

Käytännössä siis Fingrid rajoittaa olkiluodon sähkön tuotantoa varmuusmarginaalin takia.

Ymmärrän tilanteen tällaisena hetkenä kun pohjolan muitakin voimaloita on vuosihuollossa, mutta kai tämä nyt muuten sais ajaa niin lujaa kuin tykkää ilman että siihen Fingrid tai pörssiväki puuttuu?

Hallo! Nyt olisi taas viikonloppu ja sehän tietysti tarkoittaa sitä, että on viikonloppulangan aika taas. Syksy sen kun vaan puskuttaa eteenpäin, ja nyt on taas vähän kylmempi kuin vähään aikaan ja puistakin on alkanut lehtiä pudota.

Mutta niin se aika vaan kuluu. Eli, mites itse kukin aikoo viettää tämän viikonlopun? Onko suunnitelmia, projekteja, pyykinpesua tai jotain vastaavaa tai vastaamatonta tekemistä päivälle? Vai ihan vaan jutustelua? Kuten aina niin täällä on hyvä puhua näin viikonlopun kunniaksi.

Noniin, nyt kristallipallot esiin ja nojatuoliasiantuntemus pöytään.

Oma tilanne on sellainen, että asun vanhassa omakotitalossa, joka lämpenee suorasähköllä (märkätilojen lattiat, käyttövesi), lämpöpumpulla ja leivinuunilla. Kulutusta reilu 20000kWh, en viimetalven tarkkaa lukua muista, mutta kaikesta mahdollisesta tuli tietysti nipistettyä, aikaisempina vuosina on heiluttu jossain 23-24 000 nurkissa.

Keväästä on menty pörssisähköllä ja sehän on ollut ihan kivaa, mutta nyt kun kelit alkaa selvästi viilentyä ja kuukauden pörssin keskiarvo on yli 11snt niin tässä nyt mietityttää että piruakos sitä sitten tekisi.

Vaihtoehdot olisi jatkaa pörssissä ja vaihdella termareita ym. älykkäämpiin, että isot kulutuspiikit saisi ohjattua halvoille tunneille. Tämä tietysti tarvitsee jonkin verran aikaa ja vaivaa, mutta pidemmässä juoksussa tuohon älysähköön tulee varmaan jokatapauksessa siirryttyä ihan mukavuuslähtökohdista. Toinen optio on sitten ottaa vuoden tai kahden määräaikainen, joita on nyt tarjolla alkaen n. 7,5 senttiä, joka olisi sinänsä aika huoleton vaihtoehto.

Aurinkopaneeleita tms omaa tuotantoa tähän tontille ei järkevästi saa, kun mökki on pohjoisrinteessä ja tontin ympärillä on melkoisen reippaasti puita (naapureiden, eivät tykkää jos menee kaatamaan ne pois).

Kulutuksessa suurimmat piikit on tietysti tuo suorasähkölämmitys ja lämminvesivaraaja, jotka toimii tälläkin hetkellä yösähkössä, eli halpoja tunteja saa sitäkautta hyödynnettyä, mutta kunhan pakkaset tulee niin lattialämpöjä on pakko pitää päällä päiväsaikaankin ettei putket pääse jäätymään, mutta etenkin noilla älytermareilla varmaan 80% kulutuksesta olisi ohjattavissa (jossain rajoissa) halvoille tunneille.

Mitäpä on laumaäly mieltä, laskeeko pörssisähkö tämänhetkisestä trendistä miten paljon kun Ruotsin siirtolinjat saadaan tulille ja mikä mahtaa olla joulu/tammikuun keskihinta pörssistä? Tai vaihtoehtoisesti, laskeeko määräaikaisten sopimusten hinnat merkittävästi talven jälkeen jolloin pahimmillaan käsiin jää tuo "kallis" (kovin tulkinnanvaraista, viimetalvi mentiin 22snt hinnalla) sopimus jos semmoisen nyt solmii?

Venäläinen hävittäjälentäjä ymmärsi hänelle annetun käskyn väärin ja yritti ampua alas Britannian ilmavoimien RAF:n tiedustelukoneen Mustallamerellä viime vuoden syyskuussa, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Viime vuoden syyskuussa, kahdelle RC-135 Rivet Joint -tiedutelukoneen kohdanneelle venäläislentäjälle oli tullut radioviesti, jota ne tulkitsi eri tavoin. Yksi lentäjä oli sitä mieltä että se sai käskyn ampua brittikonetta ja ampui sitä ilmataisteluohjuksella, joka ei osunut. Toinen lentäjä oli eri mieltä ja ne riiteli mitä käsky tarkoitti, jonka lopuksi ensimmäinen lentäjä ampui toisen ohjuksen, joka ei toiminut oikein ja ohjus tippui maahan.

Miten tollanen maa voi olla enää edes olemassa. Miten ne ei ole tuhonnu itse itseeän. Tai no toista kertaa, Neuvostoliitonhan ne tuhos ihan itse. No, seuraavaa rytinää odotellessa.

Presidentinvaalin ensimmäistä kierrosta kuvaavassa kyselyssä selvästi eniten kannatusta saa valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi lupautunut Pekka Haavisto (vihr.). Häntä tukee 31 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Presidentinvaalin ratkaisevalla toisella kierroksella Haavistoa kannattaa 45 ja Stubbia 42 prosenttia kyselyyn vastanneista. Kolmetoista prosenttia ei ota kantaa. Epävarmoja on eniten perussuomalaisten ja keskustan äänestäjissä.

Tutkinta avaa tien sille, että komissio voi asettaa EU:n markkinoille tuleville kiinalaisille sähköautoille rangaistustullit. Samalla tutkinta voi kiristää EU:n ja Kiinan kauppasuhteita ja johtaa Kiinan vastatoimiin.

”Maailmanmarkkinat ovat pullollaan halvempia kiinalaisia sähköautoja, ja niiden hintoja pidetään keinotekoisen matalina valtavilla valtiontuilla. Tämä vääristää markkinoita.”

Euroopan autonvalmistajat vaativat viimeksi syyskuun alussa, että komissio turvaa alan yrityksille tasavertaiset edellytykset kilpailuun maailmanmarkkinoilla. Yhdistys viittasi kannanotossaan ennen kaikkea Kiinan ja Yhdysvaltojen tarjoamiin tukiin omille yrityksilleen.

Artikkeli kertoo myös miten kiinalaisten aurinkopaneeleiden epäreilu kilpailu vuosituhennan alussa ajoi eurooppalaiset paneelivalmistajat konkurssiin, kun ne ei voinu kilpailla kiinalaisia valtion tukemia paneeleja vastaan. Ilmeisesti nyt siitä oppineena EU ainakin yrittää puuttua kiinalaisten sähköautovalmistajien valtiontukiin. Yhdysvalloilla on ollu samaa menoa, ei niitäkään ole niinkään reilu kilpailu kiinnostanut.

Sähköautoissa on vielä sellainen mielenkiintoinen lisämauste et Kiina tuottaa akkujen raakamateriaaleja ja akkuja, jos ne haluaa lähtee hankaliksi, ne voi rajoittaa joko raaka-aineiden tai komponenttien vientiä niiden mielestä hankalaan maahan. Se tarkoittaa että akuista ja niiden raaka-aineista on tulossa yhä merkittävämpi pelinappula.

Voikin olla että Euroopan paras tie olisi varmistaa oma akkujen tuotanto. Raaka-aineissa ongelma on että maametalleja on kaikkialla, mut harvassa paikassa selllaisina konsentraatioina että sen louhiminen on nykytekniikalla kannattavaa. Joten uudet tavat louhia tai rikastaa maametalleja vois olla merkittäviä, jos hyviä esiintymiä ei ole tarjolla.

Eduskunnan puhemiesneuvosto kertoi aiemmin puoltavansa Marinin eroa. Koska puhemiesneuvoston esitys ei saanut vastaehdotuksia, asiasta ei äänestetty.

Täysistunnossa ainoan puheenvuoron piti perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää. Hän halusi muistuttaa kansanedustajan tehtävän luonteesta.

”Kansanedustajan tehtävä ei ole mikä tahansa työ vaan yksi Suomen korkeimmista luottamustoimista, jossa toimitaan kansan mandaatilla.”

Mäenpään mielestä nopea lähteminen ei ole myöskään tasapuolista muita vaalipiirin kansanedustajaehdokkaita kohtaan. Mäenpää sanoi kannattavansa ajatusta, että eduskunta linjaisi selvät pelisäännöt kansanedustajuudesta eroamisesta.

Parikymmentä turkulaisen alakoulun oppilasta on jäämässä tällä viikolla kotiin luokassa esiintyvän väkivallan takia.

Ylen saamien tietojen mukaan yksi luokan oppilaista on käynyt toistuvasti luokkakaveriensa ja koulun henkilökunnan kimppuun. Ongelmat luokassa ovat jatkuneet viime syksystä saakka.

– Väkivallantekoja on ollut viikoittain, jopa päivittäin. Purraan, hakataan, potkitaan ja heitetään esineitä. Joskus poliisitkin ovat käyneet koululla rauhoittelemassa tilannetta. Pelottaa, milloin joku tönäistään alas rappusista tai tapahtuu jotakin muuta vakavampaa, Ylen haastattelema isä kuvailee.

Kyseessä on kauko-ohjattava nelikopteri, johon on kiinnitetty eräänlainen kartioviuhkapanos. Panos laukaistaan lentävästä droonista, jolloin tuhansia teräs- tai volframisirpaleita sataa suurella nopeudella vihollisen niskaan.

Teräskuula läpäisee laskennallisesti kaksi millimetriä terästä. Volframikuulien läpäisy on viisi millimetriä. Käytännössä panos sisältää niistä jompaakumpaa, sillä sekaisin niitä ei panoksiin laiteta.

Steel Eagle ei ole niin sanottu vaaniva ase, joka odottelisi sopivaa vihollista taistelukentän yläpuolella, vaan se on tarkoitettu taistelujen aktiiviseen vaiheeseen. Tästä kertovat laitteen kuuden kilometrin enimmäislentomatka ja lentoaika, joka on vain seitsemän minuuttia.

Insta on Suomessa Puolustusvoimien strateginen kumppani. Sen pääliiketoiminta-alueita ovat puolustuksen lisäksi teollisuus, kyberturvallisuus ja ohjelmistokehitys.

Steel Eaglen drooni on suomessa valmistettu laite, joka on räätälöity Instan panososaa varten. Sen valmistaja on Nordic Drones -yhtiö.

Varsinaisen panososan valmistaa suomalainen räjähdysaineita tekevä yhtiö Forcit.

Uudenlainen se varmaan on, mut ei ensimmäinen. Ukraina on jo käyttänyt samanlaisella hyötykuormalla varustettuja australialaisia droneja venäläisten lentokoneiden tuhoamiseen. Artikkelista ei paljastu toimiiko suomalainen malli samalla tavalla itsenäisesti, vai pitääkö se ohjata maalin päälle.

– Siellä suoraan potkitaan polvistuvaa lasta päähän ja sitä kuvataan ja niitä videoita levitetään tai jopa hypitään lapsen päällä. Niiltä videoilta huokuu nöyryyttämisen ja vahingonilon henki.

KRIL:n mukaan määräaikaisia sähkösopimuksia tulee kohtuullistaa jälkikäteen, jos solmittu sopimus on selvästi sopimusten keskihintaa kalliimpi.

Yle kysyi asiasta 11:ltä suomalaiselta sähkönmyyjältä, jotka muodostavat miltei 90 prosenttia koko sähkömarkkinasta.

Yksi vastaajista, sähkönmyyntiyhtiö Oomi, ei ole vielä tehnyt päätöstä. Kaikki muut yhtiöt sanovat, että ne eivät tule noudattamaan KRIL:n linjausta.

Moni sähkönmyyjistä sanoo, että määräaikaisia ja kiinteähintaisia sopimuksia olisi mahdotonta tarjota, jos KRIL:n linjausta noudatettaisiin. Toinen vaihtoehto on, että niiden hinnat nousisivat voimakkaasti, kun yhtiöt varautuisivat tappioriskeihin.

Sähkönmyyntiyhtiö Väreen liiketoimintajohtaja Antti Tainio huomauttaa, että kiinteähintaista sopimusta myydessään yhtiöt suojaavat ostamansa sähkön futuurimarkkinnoilla.

– Käytännössä sähkönmyyjä ostaa asiakkaalle myymänsä sähkön etukäteen. Vaikka hintataso on viime syksystä ja talvesta on laskenut, tällä ei ole vaikutusta sähkönmyyjän sähköstä maksamaan hintaan.

Hankala tilanne, jos on tosiaan niin että sähköyhtiö ostaa sähkön sopimuksen tekohetkellä sopimuksen ajaksi. Voi tietenkin myös olla niin ettei ne sitä tehny, vaan osti sähkön vasta kun sen hinta on laskenut.

Toinen on et sähköyhtiöiden markkinointi on voinut olla harhaanjohtavaa, silloin niiden pitäisi korvata kuluttajien menetykset.

Yle julkaisee ennen vaalia vaalikoneen, jossa ehdokkaat kertovat näkemyksistään ja ottavat kantaa väittämiin.

Mitä kysymyksiä ja teemoja sinun mielestäsi vaalikoneessa tulisi olla esillä? Lähetä meille ehdotuksesi alla olevalla lomakkeella.

Ok, kuulostaa hienolta, mutta auttamattomasti väärältä. Jännä ettei suomenkielinen Android näemmä erottele play-sanan eri merkityksiä edes näin perustasolla. Googlen saneeraustoimien jälkeisestä resurssiuupelosta johtuvaa lie.

Hellurei. Nyt olisi taas kerran viikonloppu. Ja mitäpä muutakaan tässä tarvitsisi kuin viikonloppulangan.

Jotenka, miten itse kukin aikoo viettää viikonloppua? Onko suunnitelmia, projekteja, pyykinpesua tjsp? Vai ihan vaan jutustelua kanssakäyttäjäin kanssa? Tai jotain siltä väliltä tai jotain aivan muuta? Tänne vaan ihan rohkeasti.

EKP on jo yli vuoden yrittänyt hillitä inflaatiota nostamalla rahan hintaa eli korkoja. Mahdollisista uusista koronnostoista se päättää ensi torstaina.

Osin inflaatiolla Lindner selittää myös sitä, miksi Saksan tuore budjettisuunnitelma ensi vuodelle on huomattavasti aikaisempia tiukempi.

Valtion rahakirstunvartijana Lindner haluaa, että Saksa palaa noudattamaan perustuslakiin kirjattua velkajarrua. Jarru rajoittaa velkaantumista ja budjettien alijäämiä.

Periaate pantiin hyllylle vuosiksi 2020–2022 koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaman energiakriisin selättämiseksi.

Saksa ottaa tänä vuonna 30 miljardia euroa vähemmän velkaa kuin viime vuonna. Kaikki ministeriöt joutuvat säästämään.

Saksan sosiaalidemokraattien, vihreiden ja liberaalien hallitus on palaamassa koronaa edeltävään aikaan taloudenpidossaan. Saksan talouden riippuvuus Kiinasta on aiheuttanut ongelmia Saksalle Kiinan koronasulkujen takia. Vielä vuonna 2021 Kiina oli Saksan viennin toiseksi suurin kohdemaa, nyt se on vasta neljäs.

Saksan työllisyystilanne on vielä hyvä ja ne aikoo muuttaa alkaen jo tänä vuonna lakejaan, jotta työperäinen maahanmuutto korjaisi työvoiman puutteita.

Saksa näyttää ottaneen velkaantumisensa vakavasti. Ja ne yrittää vaikuttaa siihen toimilla, jotka ainakin paperilla pienentää sitä. Suomi sen sijaan upottaa itseään vaan syvemmälle.