Suomi

en vastaa paskoihin viesteihin, mut tiedän aikalailla kaikesta jonkun verran. Autan oikeasti tai jauhan pskaa, kysymyksestä riippuen.

Kaakkois-Suomen rajavartiolaitoksen mukaan on todennäköistä, että vallitsevan tilanteen takia kaikki Suomesta Venäjälle pyrkivät eivät pääse ylittämään rajaa klo 20 mennessä.

Rajavartiolaitos on joutunut rajoittamaan lähtevää liikennettä, koska Venäjä päästää Suomen säännöstelypyynnöistä huolimatta ihmisiä Suomeen.

Kaakkois-Suomen rajavartiolaitoksen toimistosta kerrotaan HS:lle, että syy ruuhkautumiseen on ennen kaikkea Venäjältä Suomen pyrkivän liikenteen suuri määrä.

Kun rupee talvi kääntymään kevääksi, voi olla et meillä on ihan huolellinen ongelma käsissä. Sit ei lumen määrä enää rajoita metsässä tarpomista ja voi olla et rajaa yritetään ylittää koko matkalta.

Venäjä yrittää pakottaa Suomen neuvottelemaan rajan tilanteesta, varmaan saadakseen taas jonkin myönnytyksen tai oman sopimuksen, kuten kävi edellisellä kerralla, kun rajan ylittäminen sallittiin vain Venäjän, Valko-Venäjän ja Suomen kansalaisille.

Tällä kertaa Suomi ei ole sellaisessa tilanteessa että neuvotteluun tarttee lähteä. Mut kun tossa pidetään rajaa kiinni kuukausi kerrallaan kunnes lumet sulaa, ollaan aika jänskän ääressä.

e. Raja tarkensi lukua:

Vaalimaan rajanylityspaikalle saapui perjantain aikana 124 turvapaikanhakijaa, kerrottiin Kaakkois-Suomen rajavartiostosta rajan sulkeuduttua. Luku on Vaalimaan suurin vuorokausimäärä viime aikojen maahantuloilmiön ajalta.

Aikaisemmin rajavartiosto kertoi virheellisesti, että Vaalimaalta olisi saapunut perjantaina klo 19 mennessä 154 turvapaikanhakijaa.

Hellurei! Olisi taas viikonloppu! Ja nyt onkin kolmanneksi viimeinen viikonloppu tänä vuonna 2023. Eli kohta ollaankin jo uudessa vuodessa ja siinä sitten saadaankin nähdä vaikka ja mitä uutta ja ihmeellistä.

Mutta on tätäkin vuotta vielä jäljellä. Ensi viikollahan on vasta joulu. Eli jos kenellekkään on ollut aikomus ostaa mitään lahjoja, niin nyt alkaa olla viime hetket se tehdä, ilman että joutuu aatonaaton ryntäykseen ja siitä seuraavaan sekasortoon. Mutta tämän ihan mielenkiintoisen ajatuksen lisäksi, mitä ihmiset aikovat tässä viikonloppuna tehdä? Onko suunnitelmia, projekteja, pyykinpesua tai jotain siltä väliltä? Vai ihan vaan muuta jutusteltataa? Joka tapauksessa tänne voi tulla siitä puhumaan, kuten aina, ja nauttimaan joulun odotuksesta.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä päätti, että Suomessa suoritetaan esitutkinta, jossa selvitetään, onko Suomessa viranomaisten hallussa oleva Venäjän kansalainen syyllistynyt sotarikoksiin Ukrainassa.

”Näitä rikoksia koskeva esitutkinta toimitetaan Suomessa, koska epäiltyä ei voida luovuttaa Ukrainaan ja kysymyksessä on niin sanottua kansainvälistä rikosta koskeva asia, jossa Suomen viranomaiset ovat toimivaltaisia”, tiedotteessa kerrotaan.

No eipä se ainakaan pääse vielä vapaaksi, saas sit näkee mitä esitutkinta löytää, meneekö juttu oikeuteen asti ja saako heppu jonkin rangaistuksen. Nää on ollu hankalia kun rikos on tapahtunu toisessa maassa ja oikeudella on ollu ongelmia oikeudenkäynnin aikana. Toivottavasti ei pääse taas käymään niin et lopputulos on korvauksia syytetylle.

Ois ollut käsittämätöntä jos olis mennyt läpi

Poliisihallituksen viestintäpäällikkö Marko Luotonen kertoi STT:lle keskiviikkona, että kansalaiset saavat vastedes tiedon meneillään olevista poliisitehtävistä keskitetysti poliisi.fi-verkkosivujen kautta.

Muista asioista voi tulla vielä viestejä X:ään, mut kiireellisimmät menee poliisin omille sivuille. Ihan ymmärrettävää, kun jos ei ole tiliä tai kirjautunut sisään ja kattoo poliisin viestintää X:ssä, ylimmäksi tulee tykätyimmät viestit eikä ajankohtaisimmat, eikä sitä voi vaihtaa toiseen järjestykseen. Muutenkaan se ei ole asiallinen paikka välittää viranomaisviestintää.

Vaikka Seiska ei ole mikään hyvon journalismin kehto, niiden toimittajat ja paparazzitkin toimii samassa järjestelmässä kuin vaikka Ylen tai Hesarin toimittajat. Joten tämän oikeudenkäynnin tulos voi vaikuttaa myös muun median tulevaisuuteen.

Oikeudessa pohditaan kahta asiaa, ensimmäinen on kuka on julkisuuden henkilö. Julkisuuden henkilöllä voi olla pienempi yksityisyydensuoja kuin tavallisella sukankuluttajalla. Yleensä tämä on yhdistetty yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, jota vaikka poliitikko tekee, mutta jostain syystä Seiska on pitänyt pääosin ulkomailla oleskevaa henkilöä julkisuuden henkilönä Suomessa. Tämä ei näistä kahdesta asiasta ole niin mielenkiintoinen.

Toinen pohdittava asia on et mitä asian julkaiseminen tarkoittaa nykyään. Aiemmin media laittoi jutun lehteen, radioon tai telkkariin, se tuli ulos ja se oli sen julkaisuhetki. Mahdollisen rikosvastuun vanheneminen alkoi tästä hetkestä. Nykyään, media laittaa jutun nettiin, jossa se on saatavilla niin kauan kun palvelimet toimii. Kysymys on että milloin palvelimella makaavan jutun julkaisuhetki on. Syyttäjän mukaan sitä julkaistaan koko ajan kun se on saatavilla, puolustuksen mukaan syyttäjän näkemys on ongelmallinen, koska silloin mahdollinen rikos ei venhenesi koskaan. Tämä on mielenkiintoisempi asia.

Oman pohdinnan tuloksena pitäis olla niin että jutun tehneellä toimittajalla on perinteinen vanhenemisaika, sama kuin vaikka perinteisellä lehtijutulla. Ja sillä joka pitää juttua järjestelmässä saatavana on oma vanhenemisaikansa. Sekään ei oikein toimi että lainvastaista juttua voi pitää saatavilla ilman pelkoa rangaistuksesta, mut vielä vähemmän toimii se että jutun kirjoittaneella on erilaiset vanhemisajat riippuen siitä mihin juttu lopulta päättyy. Asia johon ne ei välttämättä voi edes itse vaikuttaa.

Poliisi kertoo nyt ottaneensa tapauksesta kaksi henkilöä kiinni.

Heistä toista epäillään tapon yrityksestä ja ampuma-aserikoksesta. Toista epäillään huumausainerikoksesta.

Alustavien tietojen mukaan ampuminen tapahtui Finnkinon elokuvateatterin irtokarkkihyllyjen läheisyydessä.

– 16-vuotias mies ampui 19-vuotiasta miestä. Ase oli oikea, toimiva ase. Uhri ei loukkaantunut, koska hänellä oli suojaliivi, [tutkinnanjohtajan esimies, rikosylikomisario Ritva] Elomaa kertoo.

Vaikka paikalla oli muita ihmisiä, kukaan ei loukkaantunut.

Elomaan mukaan tapauksessa ei ole viitteitä siitä, että se liittyisi esimerkiksi jengirikollisuuteen.

Jänskää et uhrilla oli suojaliivit päällä, sitä ampui 16-vuotiias, eikä tapaus kuitenkaan ole ilmeisesti osa jengirikollisuutta. Tarkoittaako se nyt sit sitä et jengien välienselvittelyn lisäksi on muita, ei-jengejä, jotka ampuu toisiaan selvitellessään erimielisyyksiään. Toi ei oikein pieleen menneeltä ryöstöltäkään vaikuta, kun harvemmin tavallisella ryöstön uhrilla on suojaliivit päällä, kun harvempi osaa arvata et niitä voi tarvita.

Voi tietenkin olla et arvio siitä et ampuminen ei liity jengirikollisuuteen vielä muuttuu, mut olis aika erikoista et se sanotaan ääneen, jos siitä ei olis jo aikamoista varmuutta.

Jos ampuminen ei liity jengeihin lopultakaan, se sit vaan tarkoittaa sitä et kaduilla ampuu toisiaan muutkin porukat. Näin on tietenkin aiemminkin ollut, mut ei ainakaan heti tule mieleen tapausta liivi- tai muiden jengien ulkopuolelta, missä myös ampumista vastaanottava puoli olis varustautunu aseelliseen kohtaamiseen.

e. Yle on päivittänyt artikkeliaan:

Poliisi kertoi tiistaiaamulla Ylelle, että alustavien tietojen mukaan ampuminen olisi tapahtunut Finnkinon elokuvateatterin irtokarkkihyllyjen luona.

Tiistaina aamupäivällä Finnkino kuitenkin tarkensi Ylelle, että sen tietojen mukaan ampuminen ei tapahtunut elokuvateatterissa sisällä, vaan elokuvateatterin ulkopuolella Kampissa.

e2. Toinen päivitys lisäsi tietoa tekijästä ja uhrista, molemmilla rikoshistoriaa:

– Ampujalla on törkeitä väkivaltarikosepäilyjä taustalla. Monenlaista listalta löytyy, todella mittava rikosepäilyhistoria. Osassa epäilyitä hän ei ole ollut rikosoikeudellisessa vastuussa, koska teot on tehty alle 15-vuotiaana.

Elomaan mukaan ampuja ei ole pääkaupunkiseudulta kotoisin, joten ei ole viitteitä siitä, että hän kuuluisi Helsingin katujengeihin.

Helsingin yliopiston lehtori Aino Saarinen löytää syyn oppimistulosten heikentymiselle opetussuunnitelmasta. Niiden laatijat eivät ole hänen mukaansa kuunnelleet riittävästi asiantuntijoita.

Saarinen ei usko kuitenkaan, että pelkkä opetussuunnitelman uudistus tai uusien hallinnollisten työryhmien perustaminen riittää Suomen Pisa-tulosten nostattamiseen.

Hän aloittaisi palauttamalla opettajille vallan päättää siitä, miten he kouluissaan opettavat.

”Opettajilla olisi kyllä valtavasti osaamista palauttaa opetustaan tutkimusnäytön mukaiseksi. Minuun on moni opettaja ollut yhteydessä ja kertonut, että he kyllä tietävät hyvän opetuksen kriteerit, mutta heille ei ole annettu päätösvaltaa.”

Saarinen teki Pisa-romahduksesta väitöskirjan vuonna 2020. Sitä ei otettu silloin pelkästään hyvin vastaan, vaan siihen liittyi kaikenlaista draamaa. Väitöskirjassa haettiin syitä vuosien 2012 ja 2015 huonoihin tuloksiin. SK kirjoittaa mm.:

Saariselle sanottiin, että ”opettajien saamiseksi digilaitteiden kannalle on nähty niin paljon vaivaa, että on edesvastuutonta horjuttaa heidän luottamustaan”.

Eräs arvostelijoihin kuulunut professori pyysi Saarista lähettämään tutkimustuloksensa nähtäväksi ennen niiden julkaisemista. Hänestä heidän päätelmänsä tulisi olla ”sopusoinnussa”, sillä ”on moraalitonta hämmentää poliitikkoja ristiriitaisilla tutkimustuloksilla”.

Kaikesta tästä ei oikein voi vetää muuta johtopäätöstä kuin että Pisa-tulosten heikkenemisen ei pitäisi olla ollu kenellekään yllätys, siihen pyrittiin raivokkaasti ja onnistuttiin, tulokset oli vääjäämättömiä.

Nyt sit odotellaan et löytyykö samanlaista aikomusta korjata tehtyjä virheitä, vai onko yhä tärkeämpää suojella virheiden tekijöitä ja niihin johtaneita ajatusmaailmoja. Tarpeettoman suuri osa niistä oppilaista, jotka on ollu peruskoulussa viimeisen noin viidentoista vuoden aikana, on saanu huonot kortit elämään, eikä sitä oikein voi mitenkään enää muuttaa. Mut lapsia aloittaa koulun joka vuosi. Jos virheiden korjaaminen aloitetaan nyt, ehkä jo parin vuoden kuluttua aloittavat on paremmassa asemassa.

Sehän on kello taas jo pitkällä perjantaissa ja joulu puskee uhkaavasti päälle.

Mutta normiviikonlopun tapaan, mitäs sitä on ohjelmassa pyykkäyksen ja muun perusjutun lisäksi? Lahjastressiä tai muuta lankaan kuuluvaa? Kyllähän te tiedätte.

Yhä itsevaltaisempaan suuntaan Venäjää vienyt Putin on vaalien todennäköinen voittaja.

Tyhjiössä 2017 Tuntematon on ok sotaelokuva,mutta Tuntemattomana Sotilaana se jää Laineen versiolle selvästi kakkoseksi. 2017 versiossa on suuremaksi osaksi ne tutut ja tunnetut repliikit, mutta vain vähemmän hauskempana,puisemmin näyteltynä tai muuten vain huononpana versiona. Jos pitäisi valita parhaiten näytellyt hahmot, valitsisin Honkajoen ja Rokan. Kotirintama kohtaukset olivat tervetullut lisä,vaikka kestivätkin vain hetken.

Jooh, että semmosta. Ensi vuonna sitte mennään taas vuoden '55 Tuntemattomalla. Tulipahan katsottua tämäkin versio. Onneksi ei tarvinnut maksaa mitään, kerran kun se löytyy Yle Areenastakin.