Suomi

Kuluttajaliitto vaatii Suomeen järjestelmää, jonka avulla erityisesti pienituloisille sähköllä lämmittäville taattaisiin tietty määrä sähköä tiettyyn hintaan, jos sähköä ei ole kuluttajien saatavissa markkinoilta kohtuulliseen hintaan. Tällainen malli on ollut käytössä Norjassa.

Järjestelmä otettaisiin käyttöön silloin, kun pitkään jatkuneen häiriötilanteen vuoksi sähkönhinta uhkaa nousta hyvin korkeaksi kuten vuosi sitten tapahtui.

Ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkänen (kok.) sanoo Ylelle, että kestävä ratkaisu nyt kovien pakkasten vuoksi syntyneeseen sähköpulaan on sähkön toimitusvarman tuotannon varmistaminen.

Hallituksen on tarkoitus ottaa käyttöön kannustin, joka tukisi investointeja aina käytettävissä olevaan sähköntuotantoon kuten ydinvoimaan, vesivoimaan, apuvoimaloihin tai isoihin energiavarastoihin, Mykkänen kertoo.

Kuluttajan näkökulmasta edellytys pörssisähkön järkevälle käytölle on se et pystyy vaikuttamaan tarvittaessa omaan kulutukseen, yksinkertaisimmin pienentämällä kulutusta kun hinta on korkea. Muulla kuin sähköllä lämmittävä voi tehdä sen käyttämällä vähemmän sähkölaitteita sen aikaa kun sähkön hinta on korkea. Sähkölämmittäjällä pitäisi olla betonilaatta tai uima-allas jonka se voi lämmittää etukäteen, josta se voi ottaa lämpöä kalliille päiville.

Jos kulutussäätöön ei pysty, joutuu ihan oikeasti pohtimaan onko pörssisähkö oikea valinta itselle. Toinen mielenkiintoinen pohdinnan aihe vois olla et pitäisikö halpojen päivien säästöt laittaa tilille odottamaan kalliita päiviä. Eli valitsee vaikka et sähkö maksaa 15,17 c/kWh, joka oli lämmityskauden 10/22-3/23 verollinen keskihinta, ja sen alittavat maksut menee talteen odottamaan sen ylittäviä maksuja. Tossa pitää ottaa lämmityskauden hinta, eikä vuoden keskihintaa, koska suurin osa kulutetusta sähköstä menee lämmykseen. Jos taas on silleen onnellisessa tilanteessa et lämmitys on muulla kuin sähköllä ja jäähdytys on sähköllä, isoin kulutus osuu tyypillisesti halvimpaan aikaan.

Kuluttajan kulutusjousto ei tietenkään auta jos on systemaattinen ongelma. Eli jos tuotanto ei odottamattomia poikkeuksia lukuunottamatta pysty tuottamaan tarpeeksi sähköä kaikkkina aikoina kohtuullisen pörssihinnan varmistamiseksi. Se lienee mielipidekysymys kuinka kauan hinta saa olla korkea, mut vois olettaa et pari kallista päivää vuodessa ei ole ongelma, mut kalliit viikot kylmään aikaan on ongelma. Ja jos kalliit ajat nostaa kiinteähintaisien sopimuksien hintaa, se on iso ongelma, koska silloin ei enää auta paeta pörssisähköä muihin sopimuksiin.

En tiiä millainen tukijärjestelmä Norjassa on, mut vois arvata et oikein mitoitettu sähkön tuotanto tulee pidemmän päälle halvemmaksi kuin tulonsiirrot niille ajoille kun huonosti mitoitettu järjestelmä aiheuttaa korkeita hintoja. Kaikkein hienointa olis tietenkin jos joku keksis miten sähköä vois tallentaa, mut jo nyt toimitettavissa olevia pumppuvoimalaitoksia lukuunottamatta se ratkaisu antaa vielä odottaa itseään. Toikin laitos on yhä esisuunnitelun asteella, vaikka maailmalla niitä jo on.

”Tuore myyntidata osoittaa, että suomalaiset ostavat tällä hetkellä kiivasta tahtia muun muassa ilmankostuttimia ja pilkkihaalareita. Kaupaksi käyvät myös arktisiin oloihin tarkoitettu lasinpesuneste ja muut auton pakkassuojaukseen tarkoitetut tarvikkeet. Kaikkia pakkanen ei pelota, sillä esimerkiksi suksien myynti on noussut viime päivinä yli 50 prosenttia”, kerrottiin S-ryhmän verkkosivuilla perjantaina.

Döddi. Nyt kun jouluajan omituiset pyhät ovat ohi (tai no, lauantaina on loppiainen, mutta se nyt on mitä on), niin tässä voidaankin palata takaisin normaaliin viikonlopputahtiin.

Elikkä, mites itse kukin aikoo olla tänä kylmänä viikonloppuna? Onko itse kullakin projekteja, suunnitelmia, ehkä jopa pyykinpesua (sähkönhinnan salliessa) tai jotain ihan muuta? Tai ihan muuten vaan jutelatavaa?

Päiväsaikaan 20c huonommalla puolella ja max yli 37c.

Mut, olisin eri mieltä otsikon väitteestä et tilanne huomenna ei olisi "normaali". Kun sähkön tuotanto vaihtelee satunnaisesti, sen hinta vaihtelee myös. Hinta tänään on korkeampi kuin koskaan ennen, joten sitä voisi pitä "epänormaalina", mut jos huomisen hinnat olis ollu jonain muuna päivänä, ei niitä olis pitäny kovin erikoisena, koska noita kalliimpia päiviä tulee välillä.

Ei varmaan kukaan tähän kerkeä ajoissa vastaamaan, mutta saako ilmalämpöpumppua asetettua tilaan, että se pysyy käynnissä, mutta ei lämmitä tai lämmittää vain vähän? Tekisi mieli sammuttaa tuo toosa kovimman hintapiikin ajaksi, mutta en sitä viitsisi pitää kiinni ensi viikkoon asti. Jos säädän termostaattia pienemmälle, niin sammuuhan se kompressori silloinkin vaikka virrat pysyykin päällä. Sama varmaan pätee jos laitan tuuletusasetukselle.

Jaa huomenna onki sitten kallista :) Ei tarvitse pitää mitään turhaa päällä talossa

Fingridin arvion mukaan pitkittynyt pakkasjakso pitää sähkön kulutuksen korkealla tasolla koko loppuviikon ajan. Eilen keskiviikkona sähkökulutus ylitti hetkellisesti 15 000 MW ja korkeimmillaan tuntikeskiteho oli 14 993 MW klo 19-20.

”Sähköjärjestelmä toimii edelleen normaalisti ja sähköteho riittää, mutta tänään ja loppuviikon aikana on erittäin tärkeää, että kaikki sähkönkäyttäjät ovat mahdollisuuksiensa mukaan mukana kulutusjoustossa ajoittamalla sähkön käyttöä pois aamun ja illan huipputunneilta. Haasteellisia aikoja ovat esimerkiksi tänään klo 8-10 ja 17-22”, sanoo johtaja Tuomas Rauhala Fingridistä.

Viimeisen vuorokauden aikana yksittäisten sähkön tuotantolaitosten käytettävyydessä on ollut haasteita. Tämä korostaa entisestään voimalaitosten ja kulutusjoustojen merkitystä. Tuulivoiman tuotanto on edelleen arvioituun vähätuuliseen tilanteeseen verrattuna korkeampi sen ollessa ennusteen mukaan tänään 1000 – 2000 MW. Sähkön rajasiirtoyhteyksien ja tuotantolaitosten luotettava toiminta on edellytys sille, että sähkön riittävyys pysyy hyvällä tasolla.

Ravintola-alaa vaivaa ammattitaitoisten työntekijöiden puute. Alalla vallitsevat työntekijän markkinat voivat ajaa yrittäjän ongelmiin.

Pikkujoulukausi oli juuri alkamassa, kun ravintolan työntekijä päätti jättää ilmestymättä työvuoroon.

Mikkeliläinen yrittäjäpariskunta ei saanut palkattua uutta työntekijää ennen sesongin alkua.

Yrittäjien tilanne tiivistää ravintola-alan ongelman koko Suomessa: työntekijät vaihtavat työpaikkaa usein nopeastikin, eikä päteviä työntekijöitä ole tarjolla entiseen malliin.

Moni koronapandemia-ajan rajoitustoimenpide kohdistui juuri ravintoloiden toimintaan.

– Se voi olla vaikuttanut yleiseen mielipiteeseen alasta, ravintola-alan työmarkkinajärjestö Maran työmarkkkinajohtaja Olli Varmo pohtii.

Pandemia-aika vei alalta arviolta 10 000 työntekijää.

Varmon mukaan muutamat alaa vaihtaneet ovat palanneet ravintolatyöhön. Usealle alanvaihto vaikuttaa olevan pysyvä.

Näyttäis siltä et ravintola-alalla on työntekijöiden markkinat, moni ottaisi töihin, mutta alalla olevia työntekijöitä ei ole vapaana. Tämä sit näkyy varmasti palkkauksessa.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin sopimusasiantuntija Raimo Hoikkala sanoo, että alan palkkatasossa on parannettavaa. Moni työskentelee tuntipalkalla kuukausipalkan sijaan.

Ammattiliiton mukaan työnantajilla on myös iso vastuu alan vetovoimasta. Hoikkala toivoo, että työntekijöiden uupumiseen ennaltaehkäisyyn kiinnitettäisiin enemmän huomiota.

Jos työntekijäpuute ei näy palkkauksessa, ongelma on itseaiheutettu. Luonnollisesti, jos palkkausta parannetaan, se näkyy tuotteen hinnassa. Mut se on normaalia, vois olettaa et sitä mukaa kun eri aloille muodostuu työntekijäpulaa, niiden tuotteet ja palvelut siirtyy vain niiden kulutettavaksi, joilla on varaa ja halua maksaa niistä.

Sinänsä siinä ei ole ongelmaa, mut siirtymään voi kuulua et pienemmät yritykset ei voi jatkaa ja toiminta siirtyy suurille yrityksille, joka taas supistaa valikoimaa ja ravintola-alan ollessa kyseessä, usein myös laatu kärsii. Ei niinkään mitattavissa oleva laatu, isojenkin yritysten ruokaturvallisuus on hyvä, mut isot yritykset tekee toisten isojen yritysten kanssa sopimuksia, jolloin lopulta lounas- tai juomavalikoima voi olla vain yhden toimittajan toimittamaa. Joka on iso syy sille miksi isojen yritysten lounaspaikat on niin ankeita. Vois olettaa et juomaravintoloissa on samaa ongelmaa, jos joku tuote ei ole toimittajan ohjelmassa, se ei ole hyllyssä tai hanassa.

Lähde

#FINLANDIA 🇫🇮 #2euro
https://eurocollezione.altervista.org/_FINLANDIA_/_2_euro.htm
#Suomi #2ευρώ #2eiro #2euras #2evro #2евро
#history #histodons #coincollecting #numismatics #coins #euro
@suomi

Vuosi vaihtui ja kuluvan vuoden ensimmäinen homma oli sulatella paljusta tyhjennysputki joka olikin heti ja huolella jäässä ja kyläpaikasta ei noin vain lähdetty kotia kohti kun lohkolämmittimen johto oli jäänyt matkasta. Isäntä toki oli sen verran vieraanvarainen että lainasi omaansa niin saatiin tojota käyntiin.

Nyt on mittarissa -27,5. Sekä leivinuunissa että puuhellassa on tulet, autotallin ILP yrittää parhaansa mutta ei oikein pysy perässä ja huomiselle lupaillaan vielä kovempia pakkasia sekä 60snt/kWh sähkönhintoja.

Omassa mökissä ei mitään isompaa ongelmaa ole ollut. Vesijohdot on muutaman kerran tämmöisillä keleillä jäätyneet, mutta sitäkään ongelmaa ainakaan vielä ole ollut, kun älytermari kerrankin toimi niinkuin sen pitääkin. Talouden kakkosautoa ei varmasti tarvitse yrittääkään käyntiin, mutta eipä ole tarvettakaan.

Uutta vuotta otettiin vastaan ihan aikuisporukalla kun perikunta ulkoisti itsensä mummun ja tätien/setien seuraan. Hyvää ruokaa, paljua, saunaa, skumppaa ja muuta asiaankuuluvaa oli ohjelmassa, samaten kuin tietysti perinteinen Illallinen Yhdelle Yleareenasta. Raketit jätettiin kauppaan ja sijainnista johtuen ei tullut montaa nähtyäkään, mutta eipä sillä niin väliä. Mukavaa oli ja taas tuli muistutus siitä että näin ruuhkavuosissakin pitäisi silloin tällöin varata aikaa sekä parisuhteelle että ihmissuhteille noin ylipäätään.

Mutta mites muilla? Onko vesijohdot jäässä, jäätyikö auto matkanvarrelle tai jotain muuta jännää pakkasiin liittyvää? Tai miksei muutakin, onhan se nyt vielä jonkin aikaa viikonlopun puolella.

Maanjäristyksen magnitudi on arvioitu 7,5:een, se tapahtui maalla, Noton niemellä, joka varmaan vähensi tsunamin riskiä veden alla tapahtuneeseen maanjäristykseen verrattuna. Pari liveä mitä mä seurasin, ei näyttäny et tilanne olisi erityisen huono. USGS arvioi tällä hetkellä ihmisvahingot alustavasti vähäisiksi ja taloudelliset vahingot 1%:iin kansantuotteesta. Japani on ottanut maanjäristykset ja niitä seuraavat tsunamit huomioon rakentaessaan taloja ja muuta infraa. Ja maanjäristys tapahtui alueella jossa ei ole paljon ihmisiä.

Mut, vitun Twitter päätti kaikessa viisaudessaan estää NERV:iä lähetämästä automaattisia varoituksia pari tuntia maanjärisyksen jälkeen. Eli kun siellä oli vielä epäselvä tilanne ja ihmiset tartti tietoa jäädäkseen henkiin, Twitter päätti et paras tapa reagoida on estää varoitusten ja ohjeiden perillemeno. Ei liene enää kenellekään epäselvää et Twitter ja mikään yllättävä tapahtuma tai kriisi ei ole yhteensopivia.