Suomi

EU-parlamentin enemmistö oli niukka 307–263, kun se hyväksyi esityksen uuden genomitekniikan (NGT) käyttöönotosta.

Uudella tekniikalla kasviin ei siirretä uusia geenejä, vaan olemassa olevaa genomia muutetaan tai poistetaan. Tällaiset muutokset voisivat tapahtua kasvissa myös luonnossa mutaation tai evoluution seurauksena.

Tämä komission päätös tarvitsee vielä seurakseen jäsenmaiden hyväksynnän. Oli aika erikoista et EU oli ollut, ja merkittävä osa on äänestystuloksesta päätellen vieläkin, geenimuunneltua ruokaa vastaan. Mut vaikka päätös oli positiivinen, ei EU näköjään malttanut olla lisäämättä byrokratiaa siihen jakamalla NGT:t kahteen eri ryhmään:

Tällä hetkellä kaikkiin uusilla genomitekniikoilla tuotettuihin kasveihin sovelletaan samoja sääntöjä kuin muuntogeenisiin organismeihin (GMO). Mepit kannattivat ehdotusta, jonka mukaan NGT-kasveille on jatkossa kaksi eri ryhmää, joilla on omat säännöstönsä. Tavanomaisia kasveja vastaavat NGT-kasvit (ryhmän 1 NGT-kasvit) vapautettaisiin muuntogeenisiä kasveja koskevan lainsäädännön vaatimuksista, kun taas muiden NGT-kasvien (ryhmän 2 NGT-kasvit) olisi edelleen oltava tiukempien vaatimusten mukaisia. Mepit haluavat, että molempien ryhmien kasveista valmistetut tuotteet merkitään jatkossakin NGT-merkillä.

Patentit ne sai kiellettyä:

Mepit haluavat kieltää täysin patentit kaikille NGT-kasveille, kasvimateriaaleille, niiden osille, geneettisille tiedoille ja niiden sisältämille prosessiominaisuuksille, jotta vältetään oikeudellinen epävarmuus, kustannusten nousu ja uudet riippuvuussuhteet viljelijöille ja jalostajille.

Mut tää ei tietenkään ole vielä valmis asia, se voi muuttua jäsemaiden hampaissa.

DNA päätti paskuuttaa mobiililaajakaistaani ”lakkauttamlla” 4G nettiyhteyteni liittymätyypin ja vaihtamalla sen 33 % nopeampaan ja 50 % kalliimpaan 4G liittymään.

Pitäkää tunkkinne perkele, irtisanon tämän ihan piruuttani heti enkä vasta kesällä kun saavat kuidun vedettyä tänne.

Jäipäs paska maku firmasta jonka asiakas olen ollut noin 15 vuotta putkeen. Nyt pitää kilpailuttaa kännykät koko perheeltä kanssa. Saatanan tunarit.

Maaseudun Tulevaisuus kysyi tuhannelta suomalaiselta, kumpaa seuraavista ehdokkaista aiot äänestää tai olet äänestänyt presidentinvaalien toisella kierroksella?

Kaikkien kantansa ilmaisseiden vastaajien joukossa kokoomuksen Alexander Stubb saa 54 prosentin ja valitsijayhdistyksen ja vihreiden tukema Pekka Haavisto 46 prosentin kannatuksen.

Tulos Stubbin ja Haaviston kesken on 46 ja 39 prosenttia, kun mukana ovat myös kannastaan vielä epävarmat vastaajat ja ne jotka eivät aio äänestää lainkaan toisella kierroksella.

Uuden arvion taustalla ovat heikentyneet talousennusteet ja EU:n alijäämäsääntö. Jäsenvaltion julkisen talouden alijäämä saa ylittää kolmen prosentin rajan suhteessa bruttokansantuotteeseen vain tilapäisesti.

Välttääkseen EU:n liiallisen alijäämän menettelyn eli ”tarkkailuluokan” Suomen pitäisi painaa ensi vuoden alijäämäsuhteensa noin 2,8–2,9 prosenttiin. Näin arvioivat valtiovarainministeriön asiantuntijat, kertoo kansliapäällikkö Juha Majanen.

EU:n alijäämäsääntö ei ole uusi asia. Riski liiallisen alijäämän menettelyyn joutumisesta on kuitenkin kasvanut talousennusteiden heikentyessä. Hallitusohjelmassa sovitut säästötoimet eivät likimainkaan riitä.

Suomi voi toki halutessaan olla noudattamatta alijäämäsääntöä.

Liiallisen alijäämän menettelyssä Euroopan komissio patistaisi Suomea tekemään lisätoimia talouden tervehdyttämiseksi.

Hallituksella on toisaalta poliittista painetta tehdä riittävät säästöt menettelyn välttämiseksi. Talouden kuntoon panemista luvanneet puolueet tuskin haluavat olla viemässä Suomea ensimmäistä kertaa ”tarkkailuluokalle”.

Hallituksen taloussuunnitelmat olikin aluksi aika kunnianhimottomia. Jos ne aikoo jatkaa Suomen mallioppiluutta, ne joutuu etsimään kunnianhimonsa jostain. Artikkeli arvioi et kolmen miljardin lisäsäästöt vaatis arvonlisäveroon, eläkkeisiin ja koulutukseen koskemista. Säästömäärään johtaneissa ennusteissa ei ole mukana hallituksessa jo tehtyjen toimien vaikutusta, joten koko potti voi olla pienempikin, mut se vaatisi et jo tehdyt toimet toimii.

Valtaosa koronatukea saaneista yrityksistä ei olisi tarvinnut tukea, koska ne olisivat pysyneet voitollisina myös ilman sitä. Asia ilmenee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimuksesta, joka tarkastelee koronakriisin seurauksena käyttöön otettujen yritystukien kohdentumista erilaisille yrityksille.

Etlan mukaan on huomionarvoista, että tuet kohdentuivat systemaattisesti useammin vähemmän tuottaville yrityksille sekä sellaisille yrityksille, jotka eivät vaikuta normaaliaikanakaan elinkelpoisilta. Tuottamattoman toiminnan keinotekoinen säilyttäminen vaikuttaa tutkimuksen mukaan haitallisesti tulevaan tuottavuuskehitykseen.

ETLA:n sivuilla kerrotaan:

[…] koronatuet kohdistuivat useimmiten (noin 70 %) yrityksiin, jotka olisivat olleet voitollisia ilman tukeakin. Voitolliseksi tuet tekivät vain harvan yrityksen (noin 1 % yrityksistä).

Kansainvälisen taloustieteellisen kirjallisuuden perusteella yritystuet ovat onnistuneet lisäämään työllisyyttä ja pienentämään yritystoiminnan sulkemisen todennäköisyyttä. Tukien vaikutukset ovat kuitenkin olleet usein suuremmat pienille yrityksille kuin suurille yrityksille.

– Myös koronapandemian alussa myönnetyt tuet ovat olleet vaikuttavampia kuin myöhemmin myönnetyt, mikä laittaa pohtimaan sitä, olisiko tukien myöntäminen pitänyt lopettaa jo aiemmin, sanoo Etlan Olli Ropponen.

Huonosti kohdistetun yritystuen riski on et se ylläpitää yriyksiä, joiden pitäisi antaa kaatua terveiden tai uusien yritysten tieltä. Aika huoletta voi väittää että koronatukien tarkoitus oli pitää kaikenlaisia yrityksiä pystyssä, jotta ei olisi tullut konkurssiaallon seurauksena työttömyysaaltoa. Mut vaikka se oli tukien tarkoitus, näyttää siltä että 70% tukia saaneista yrityksistä ei välttämättä olis tarvinnu niitä.

Etlan tutkimus (pdf) kertoo zombie-yrityksistä jotka sai koronatukia, myös muissa maissa kuin vain Suomessa. Ne määritteli zombien yritykseksi, jonka käyttökate ei riittänyt kattamaan rahoitusmenoja koronaa edeltävillä vuosilla 2017-2019 ja jotka on ollu olemassa vähintään viisi vuotta.

Rapsassa on kätsyjä graafeja (s. 28-34), joista selviää miten eri tukimuodot osui eri aloilla zombie-yrityksiin. Osa tuista vältteli niitä ja osa näyttää painottuneen niihin. Eroa on myös sillä oliko kyse lainamuotoisesta vai avustusmuotoisesta tuesta.

Siinä missä zombie-yrityksiä on 5,2 % kaikista yrityksistä, tukia saaneiden zombie-yritysten osuus on 7,2 %. Erityisesti havaitaan, että zombie-yritykset ovat saaneet Business Finlandin häiriörahoitusta muita yrityksiä useammin (11,3 % vs 5,7 %). Lainamuotoisten koronatukien osalta keskeinen havainto on, että niitä sai hyvin harva yritys, vain 0.08 % kaikista yrityksistä. Jakautumisen osalta lainamuotoisia tukia kohdistui useammin zombie-yrityksille kuin muille yrityksille.

Iso osa tuista meni yrityksille, jotka olisivat olleen voitollisia myös ilman tukia:

[…] valtaosa yrityksistä (69 %) olisi ollut voitollisia myös ilman tukea vuonna 2020. Nämä yritykset eivät olisi tarvinneet tukea selvitäkseen kriisin yli. Toiseksi eniten (30 %) on sellaisia yrityksiä, jotka olivat tappiollisia myös tukien jälkeen. Näiden tappiot ovat olleet pienempiä tukien seurauksena, mikä on voinut kasvattaa niiden todennäköisyyttä selvitä kriisin yli.

[…] vuonna 2021 sellaisia yrityksiä, joiden tulos muuttui positiiviseksi tukien ansiosta, on verrattain vähän

Rapsa arvioi että koska tuet vaikutti yritysten voitollisuuteen vähemmän vuonna 2021 kuin 2020, tukien tarve oli vuonna 2021 pienempi.

Yritystuet on työkalu siinä missä muutkin, niitä voi käyttää jonkin tavoitteen saavuttamiseksi tai jonkin ongelman aiheuttamiseksi. Tämän rapsan perusteella vois arvioida et iso osa koronatuista meni yrityksille jotka niitä ei oikeastaan tarvinnu tai yrityksille, joiden keinotekoinen pystyssäpitäminen ei ole isommassa kuvassa järkevää. Toinen keskustelu on sit et onko sellaisia työkaluja olemassa joilla voidaan annetussa ajassa erottaa toisistaan yritykset joita kannattaa tukea niistä joiden tukemista voi välttää.

Ai että. Nyt on ollut vähän taukoa näistä, mutta nyt tuli taas inspis tehdä tällainen. Olemme jännässä paikassa, mutta kyllä näistä on aina selvitty. Ja onhan ensi viikolla vieläpä Runebergin päivä.

Mutta juu, mites itse kukin aikoo viettää tämän viikonlopun? Onko suunnitelmia, projekteja, pyykinpesua, tai jotain aivan muuta? Tai jotain siltä väliltä? Tai ihan vaan muuta jutusteltavaa muiden yhteisön jäsenten kanssa.

Presidentinvaalien toisen kierroksen ehdokkaat kohtasivat torstai-iltana Ylen presidenttiväittelyssä.

Venäjän vastaisten pakotteiden takia länsimaiset varustamot eivät enää kuljeta venäläistä öljyä, jos sen hinta ylittää sallitun 60 dollarin hintakaton. Tämä on saanut Venäjän turvautumaan varustamoihin ja tankkereihin, jotka eivät pakotteista välitä.

Venäjän öljysatamista rahdataan raakaöljyä nyt muun muassa Gabonin, Kamerunin, Marshallsaarten, Cookinsaarten ja Liberian lipun alla kulkevilla tankkereilla.

Suomenlahden merivartioston apulaiskomentaja Mikko Hirvi muistuttaa, että laivoissa ja niiden miehistöjen ammattitaidossa ei välttämättä ole mitään moitittavaa. Mutta kovin paljon tietoa niistä ei ole.

– Merivartioston keinoilla ei ole mahdollisuutta arvioida miehistön pätevyyttä. Yleisesti voisi todeta, että jos alus tai miehistö ei ole operoinut jääolosuhteessa, niin se on uusi olosuhde, joka vaatii omia erityistaitoja, Hirvi muotoilee.

Venäläistä öljyä kuljettavat puutteelliset laivat ei ole uusi ilmiö. Vuonna 2022 niiden määrä oli 103, nykyään niitä on varmaan enemmän. Laivojen hankinnan on hoitanu epätyypilliset tahot, eikä ole selvää missä kunnossa ne on tai mikä vakuutus niissä on.

Braemarin tutkimusyksikön johtaja Anoop Singh kertoo, että rekistereihin on ilmaantunut runsaasti nimettömiä tai uusia ostajia. Kyse on tyypillisesti 12–15 vuotta vanhoista aluksista, joita oletettavasti romutetaan lähivuosina.

– Kyse on ostajista, joita me, pitkään toimineena välittäjänä, emme tunne, Singh sanoi FT:lle. Uskomme, että enemmistö näistä aluksista on menossa Venäjälle.

Sit kun Venäjä ohjeistaa kaksi niistä törmäämään toisiinsa, meillä on iso öljylautta tossa.

Poliisin operatiivinen tiedottaminen viestipalvelu X:ssä loppuu 1. helmikuuta.

Tämän jälkeen muun muassa henkeen ja terveyteen liittyvistä poliisitehtävistä, akuuteista rikosasioista ja liikenneonnettomuuksista tiedotetaan poliisi.fi -sivustolla.

Poliisitarkastaja Eeva Törmänen Poliisihallituksesta toteaa tiedotteessa, että poliisin on voitava luottaa siihen, että viesti välittyy ihmisille lähes reaaliajassa.

”Siirtämällä operatiivisten tilanteiden viestinnän kaikille avoimelle poliisi.fi -sivustolle edistämme myös yhdenvertaisuutta. Ei-operatiivisessa viestinnässä poliisi käyttää X-viestipalvelua jatkossakin”, Törmänen jatkaa.

Ainoa tapa jäljellä käyttää Twitteriä on kirjautua siihen, muuten twiitit ei tule aikajärjestyksessä. Olis ollu aikamoinen vaatimus et seuratakseen poliisin kiireellistä viestintää pitäis olla ulkomaalaisen palvelun tili olemassa. Ja vaikka käyttäjät kirjautuisi palveluun, Twitter voi yhtäkkiä vaan lopettaa twittien julkaisun, kuten kävi kuukausi sitten Japanin maanjäristyksen yhteydessä. (Linkki toimi nyt, toimivan Nitter-instanssin löytäminen on hankalaa.)

Tiedotteen mukaan alkukankeutta on odotettavissa.

Koska kyseessä on uusi toiminnallisuus, on mahdollista, että alkuvaiheessa päivittyvien uutisten tuottamisessa on pientä takeltelua.

Ehdokkuudessa on tuollainenkin puoli

Ei kai tässä voi sanoa muuta kuin että "pilalla". Tämä kehityskulku ei yllätä, mutta se on suhteellisen surullista että tähän on päädytty. TikTok somena on tietysti ongelmallinen ihan jo sen KKP-yhteyksien vuoksi, mutta vaikka se ei olisikaan Kiinan kommunistisen puolueen hallinnassa (ja sen mahdollisen informaatiosodankäynnin väline!), niin ihan myös jo TikTokin formaatti tekee siitä ihan hemmetin huonon uutisvirran. Videoita taitanee voida just ja just pistää paussille, mutta sitten taas videota ei voi esimerkiksi kelata. Eli videoon on helppo tunkea vaikka mitä yksityiskohtia, joiden selvittäminen saattaa johtaa videon moninkertaiseen toistoon ja siihen, että käyttäjä toivottavasti kykenee paussittamaan videon oikeaan aikaan.

Suomen ja Viron välissä on normaalisti kaksi tasavirtakaapelia, Estlink 1 ja Estlink 2, tämä häiriö osui niistä suurempikapasiteettiseen Estlink 2:een. Estlink 2:n kapasiteetti on n. 650 MW, kun molemmat Estlinkit on yhteensä n. 1 GW, eli kaksi kolmasosaa puuttuu.

Kun on kyse merikaapelista ja katkon syy ei ole vielä selvillä, ensimmäinen ajatus on tietenkin et siellä on taas esitelty merimiestaitoja. Mut, eiköhän katkon syy ja kesto paljastu tässä kohtapuolin. Jos se on pitkä katko, niin OL3 on huollossa maaliskuun alusta huhtikuun alkuun, silloin voi olla jänskää. Kun Suomen kaikki sähköntuotanto on käytettävissä, kaapelilla viedään sähköä Viroon, mutta se voi myös tuoda sähköä Suomeen, jos sitä täällä tarvitaan.

e. Fingrid päivitti:

Päivitys 26.1.2024 klo 20:30

Tarkkaa vikapaikka ei ole mittauksissa vielä löytynyt, joten vian etsintä jatkuu edelleen.

Uusimman arvion mukaan yhteys on pois käytöstä 4.2.2024 asti.

Vois olettaa et niillä on joku tieto vian laadusta, ku niillä on korjausaikakin arvattuna. Joten, ehkä ei tällä kertaa ollu ankkuri.

e2. Fingrid päivitti sunnuntaina:

Sunnuntain aikana vika saatiin paikannettua ranta-alueelle Virossa. Vian tarkempi paikannus jatkuu edelleen, ja korjausaikataulu tarkentuu viikon 5 aikana vian täsmällisen sijainnin ja luonteen selkiytyessä.

Korjaustyöt aloitetaan heti vian tarkemman luonteen selvittyä. Vianselvityksen yhteydessä saatujen ja kerättyjen tietojen perusteella vikaa ei ole aiheuttanut ulkopuolinen tekijä.