Suomi

Teoriassa voisi ajatella, että sosiaalinen paine pakottaisi meidät kaikki parempiin valintoihin.

Kiinnostavaa onkin, ettei jatkuva hyvesignalointi ja moralisointi näytä johtavan siihen, että ihmiset alkaisivat joukolla toimia vastuullisemmin. Ihmiset lentelevät innokkaasti ympäri maailmaa, ja riistolla pyörivä yritys Shein on jo arvokkaampi kuin pikamuotiketjut H&M ja Zara yhteensä.

Maailma ei siis näytä parantuvan sillä, että keskitymme ruotimaan ylemmyydentuntoisesti muiden virheitä.

Ennemminkin ilkeämielinen keskustelukulttuuri johtaa siihen, ettei kukaan uskalla puhua asioista, joissa ei valmiiksi ole täydellinen. Silloin on helppo lipsahtaa ajattelemaan, että miksi edes yrittäisi parantaa tapojaan, jos mikään ei kuitenkaan riitä.

Joku jossain sano mielenkiintoisesti et autenttisuus on katoamassa, koska virheiden hinta on niin korkea.

Virheet on välttämättömiä asioiden omaksumisessa, virheiden välttely saa aikaan vain huonoja ihmisiä. Jos virheet on vielä artikkelin esimerkkien kaltaisia, joita vois kuvailla vaikka sanalla marginaalisia, virheiden välttely aiheuttaa todella pienen tilan missä voi niiden pelossa enää toimia.

Jos tekee laillisuuden rajoissa keksimänsä asiat, kasvaa paremmaksi ihmiseksi, jolla on kokemukseen perustuva käsitys siitä miten maailma toimii. Jos vielä kailottaa kokemuksensa omaan kuplaansa, virheineen, saa palautetta jolla pärjää tulevaisuudessa paremmin. Jos palauteessa on mukana ylemmyydentuntoisten hyvesignalointia, se pitäis ymmärtää työntää sinne minne se kuuluu tai vaihtaa kuplaa.

Mun näkemys on et satunnaisten onnistumisien täplittämä virhekavalkadi tekee parempia ihmisiä, joiden maailmankuva perustuu todellisuuteen sen kokemisen seurauksena. Jotenkin some on onnistunu ujuttamaan itsensä väärällä tavalla joidenkin ihmisten todellisuuden osaksi, osalle siten että ne ei uskalla sanoa mitä ne ajattelee. Ja toisille paikaksi jossa ne voi sanoa muille mitä vaan, koska ne kuvittelee olevansa oikeassa.

Tiistaina aamupäivällä Suomen yli 1600 tuulivoimalaa, joiden kapasiteetti on ennätysmäiset 7000 megawattia, eivät tuottaneet yhtään mitään vaan itseasiassa kuluttivat sähköä. Tuulivoiman tuotanto oli esimerkiksi klo 11.13 peräti 25 megawattia miinuksella.

– En muista, että olisi aikaisemmin noin isoa lukemaa ollut. Väittäisin, että tämä on jonkinsortin ennätys, vaikka ei näitä ole meillä tilastoitu, sanoo Fingridin asiantuntija Aino Summanen.

Tuulivoiman tuotantotilasto on Fingridin sivulla, josta nähdään että viime vuonna ennätys oli -3 MWh/h, ja ennen tämän päivän uutta ennätystä alkuvuoden pienin tuotanto oli 12 MWh/h. Ihan kauhean paljoa taaksepäin ei noita vuosia kannata mennä, koska tuulivoimaa on rakennettu koko ajan lisää, eikä vaikka vuoden 2020 ennätys -3 MWh/h ole samalla tavalla ennätys kun silloin tuulivoiman kapasiteetti oli vähän yli 2GW.

Saispa vaan sähköä talteen. Jos vaikka laskis et tunnissa käytettäis 10% tuulivoiman tuotannosta eli 700MW, ni vaikka puolen päivän tarpeisiin pitäis pystyä säilyttämään 8,4GWh sähköä, joka on vaikka 62kWh auton akkuina 135483 kpl. Kolleega sano et yksi akku maksaa 16k€, enkä jaksa sitä sen paremmin tarkistaa, joten tollanen akusto maksaisi vähän yli 2 miljardia arvonlisäverolla, asennettuna autoon. Joku nettisivu sano et 8,4GWh muina akkuina olis noin miljardin.

Sähkön hinta on nyt noin 80€/MWh, eli jos tuulen aikana ladattu akusto kulututetaan nyt ja tuulen aikana ladattu sähkö maksoi 10€/MWh, niin nyt se tuottaisi 70€/MWh voittoa. Jos akusto maksoi miljardin, sitä pitäisi käyttää 700MW teholla 20000 tunnin ajan, jotta se maksaisi itsensä takaisin. Jos vuodessa on 1/8 tunneista sellaisia että akustoa tarvitaan 700MW:n teholla, sen kuoletus kestäisi melkein 19 vuotta. Joku akku voisi sen ajan kestääkin, mut vois myös olettaa et akuston purkaman sähkön hinta pitäis olla korkeampi, koska ne pitäis vielä olla säilötty jossain ja niille pitäis olla ihmisiä huoltamassa niitä. En juurikaan tarkistanu omia laskuja, niissä voi olla virheitä.

Muutos koskee siis antennin/kaapelin kautta vastaanotettavaa "perinteistä" tv-lähetystä ja varmaankin myös SD-laatuista suoratoistoa DNA TV, Elisa Viihde ja muissa palveluissa.

Käytännössä aika harvalla taitaa enää olla laitetta, joka kykenisi nykyisiäkään digisignaaleja vastaanottamaan ilman HD-valmiutta, mutta kaitpa maasta vielä kourallinen löytyy putkitelkkareita joissa on digiboksi perässä scart-liittimellä varustettuna.

Näyttää siltä, että Isis löysi hyvän mahdollisuuden kostaa Putinille, kun Venäjä keskittyy Ukrainaan.

Amerikkalaisissa teknologiapiireissä Eurooppaa kutsutaan jo ”toiseksi maailmaksi”.

– Eurooppaa pidetään yhä enemmän hyvinvoinnin museona, jossa ihmiset menevät kyllä lomalle, mutta ei maanosana, jossa on nousemassa jännittävää teknologista kehitystä tai taloudellista dynamiikkaa

Näinhän tää on viimeaikoina ollu, Yhdysvalloissa kehitetään jotain uuttaa ja eurooppalaiset keksii miten sitä säännellään. Sääntelyn luominen ei juurikaan luo työpaikkoja sääntelyelimien ulkopuolella, joten sääntelyn taloudellinen hyöty on kyseenalainen.

Artikkeli kertoo syyksi kolme asiaa; maahanmuuton ilman oletusta toimeentulotuesta, Yhdysvaltojen etäisyyden Venäjän sodasta Ukrainassa, ja Yhdysvallat on jakanu suuret valtiontuet yrityksilleen ilmastoinvestointeina.

Yhdysvaltojen ja Kiinan kilpailun välissä Euroopalle voi tulla lyhyt tikku käteen, jos Euroopan taloutta ei saada nousuun. Pelkällä sääntelyllä me ei tästä nousta.

Yhdysvaltalainen ajatushautomo uskoo, että Venäjän halu sodankäyntiin Nato-maita vastaan ei ole välittömässä tulevaisuudessa mutta aiemmin arvioitua lähempänä.

Monet merkit Venäjän taloudessa ja asevoimissa viittaavat siihen, että Venäjä valmistautuu suuren mittakaavan perinteiseen sodankäyntiin Nato-maita vastaan, arvioi yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW) päivittäisessä katsauksessaan keskiviikkona.

ISW uskoo, että Venäjän kiinnostus sotatoimiin ei ole välittömässä tulevaisuudessa mutta lähempänä kuin moni länsimainen asiantuntija on aiemmin arvioinut.

ISW:n arvio pohjautuu muun muassa Venäjän presidentin Vladimir Putinin 29. helmikuuta ja 19. maaliskuuta pitämiin puheisiin, joissa hän korosti tarvetta pitää valtion menot tulevaisuudessakin tavanomaista suurempina ja että myös venäläinen eliitti joutuu sietämään taloudellisia menetyksiä.

ISW viittaa myös Puolan presidentin Andrzej Dudan yhdysvaltalaiselle CNBC-uutiskanavalle 20. maaliskuuta antamiin lausuntoihin, joiden mukaan Putin on johdattamassa Venäjää sotatalouteen aikeenaan hyökätä Nato-maita vastaan mahdollisesti jo vuonna 2026 tai 2027. Duda vetosi saksalaisiin tietoihin, joita hän ei tarkemmin selventänyt.

Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu puhui Venäjän puolustusministeriön hallitukselle 20. maaliskuuta ja kertoi puolestaan meneillään olevista Venäjän sotilasuudistuksista, joilla tullaan lisäämään Venäjän armeijan taistelukykyä. ISW:n mukaan tuoreet nimitykset puolustusministeriön avainvirkoihin viittaavat pikemminkin pitkän aikavälin pyrkimyksiin sotia Nato-maita vastaan kuin sodankäyntiin Ukrainassa.

Helmikuun lopussa Putin piti Kansakunnan tila -puheensa maan parlamentille Moskovassa. Putin sanoi tuolloin, että Venäjän pitää vahvistaa sotilaallisesti läntistä suuntaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä.

Presidentti Niinistö ja EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen pitivät keskiviikkona yllättäen tiedotustilaisuuden Brysselissä.

Von der Leyden sanoo pyytäneensä Niinistöltä raporttia yhteiskuntien ja puolustuksen valmiuden parantamisesta, koska suomalaisen yhteiskunta on tunnettu kriisinkestävyydestään eli resilienssistään. Venäjän sota Ukrainassa murskannut monta illuusiota, kuten kuvitelman pysyvästä rauhasta, komission puheenjohtaja sanoi.

Niinistö ja von der Leyen kuvaavat Niinistöltä tilattua raporttia koko yhteiskunnan laajuiseksi katsaukseksi, miten Euroopasta tulisi kriisinkestävämpi. Raportti kattaa niin konventionaalisen eli aseilla tapahtuvan puolustamisen kuin uudet uhat, esimerkiksi kyber- ja hybiridiuhkiin vastaamisen.

Just aamulla kahvia keitellessä pohdin et oliko Harkimon ehdotus Niinistön pyytämisestä selvittämään työmarkkinasotkua tahditon, kun voi olla et Niinistö vois haluta viettää eläkepäiviä omalla tavallaan. Silloin ajattelin et Niinistöllä on nyt aikaa puuhata omia juttujaan, en osannu arvata et suunnitelma oli aloittaa koko EU:n kriisinkestävyyden korjaaminen.

Viivästymiseen ovat johtaneet ensimmäisen kerran alasajon yhteydessä tehdyt toimenpiteet, komponenttien hitaampi jäähtyminen sekä tekniset ongelmat. Niitä on ilmennyt muun muassa nostolaitteissa, reaktorialtaan ilmastointiluukuissa ja paineastian kannen avaamisessa.

Toivottavasti huollon valmistumisaika ei siirry toistuvasti, niin kun käynnistymisajalle kävi. Onneksi, kun mennään kevättä kohti sähkön tarve pienenee, kun sitä menee vähemmän lämmitykseen. Maaliskuun pakkaset olis osuneet joka tapauksessa alkuperäisen huoltoikkunan kohdalle. Mut, vaikka huhtikuu on ollut viimeisen 30+ vuoden aikana keskimäärin plussan puolella, se ei tarkoita sitä etteikö pakkaspäiviä tai -öitä olisi, huhtikuun alin lämpötila on helposti alle -20°C. Mut sellaista vuodenvaihteen kaltaista pitkää koko maan kattavaa pakkasjatkoa ei pitäis osata odottaa.

Työnantajat joutuvat miettimään, miten tavoittaa kesätöihin hakeneita nuoria. Ensisijainen tapa kutsua haastatteluun on puhelinsoitto, vaikka niillä nuorten tavoittaminen onkin lähes mahdotonta.

– 90 prosenttia ensimmäisistä puheluista on turhia, kertoo nuorisotyönsuunnittelija Annu Jantunen Joensuun kaupungilta.

Kun mä olin nuori, piti lampsia firmaan, ettiä sen pomo, kätellä sitä ja ilmoittaa kuuluvalla äänellä et mä tulen tänne töihin. Nykynuorelle riittää et vastaa puhelimeen. Se jos joku kertoo meille miten teknologia on muuttanu yhteiskuntaa.

Perusoikeuksia uhkaavat tekoälysovellukset kielletään. Tästä esimerkkinä on kasvojentunnistuksen käytön kieltäminen lukuun ottamatta tiettyjen vakavien rikosten, kuten terrori-iskujen torjuntaa ja kaikkein vakavimmista rikoksista epäiltyjen etsintää. Myös esimerkiksi tekoälyn avulla tehtävät sosiaaliset pisteytysjärjestelmät kielletään.

EU:n uutishuoneella on kattavampi kuvaus, jos vaan englanti sujuu.

Kielletyksi menee mm. "untargeted scraping of facial images from the internet or CCTV footage to create facial recognition databases". Täähän on ollu aikamoinen riski, kun jos julkaisee oman kuvansa netissä, joku voi yhdistää sen muihin kuviin lisätietojen keräämiseksi ja laittaa koko paketin joko haitallisen maan käyttöön tai vaan myyntiin. Ongelma on tietenkin et säännöt tulee koskemaan vain toimintaa EU:ssa, jotain kiinalaista puljua tuskin kiinnostaa mitä rajoituksia EU:ssa on.

Viranomaisille on annettu poikkeus näiden käsittelemisessä, eli kielto ei ole ehdoton, vaan se ei koske kaikkia. Reaaliaikainen biometristen tunnisteiden käsittely rajoitetaan tiettyyn paikkaa, aikaan ja vaatii luvan ilmeisesti oikeuslaitokselta. Mut muu *kuin reaaliaikainen käsittely on sallittua jos se löytyy sallittujen toimien listalta.

Deepfakeja saa tehdä, mut ne pitää merkitä deepfakeiksi.

Ne perustaa myös "AI Officen", jonka tehtävä on auttaa yrityksiä noudattamaan näitä uusia sääntöjä jo ennen kuin ne tulee voimaan.

e. kuin-sana jäi pois

Uutinen itsessään ei nyt ehkä ole se maailman isoin juttu, mutta näin kasarilla syntyneenä jäi vaivaamaan mieltä että mistä kappaleesta se kertosäkeen syntetisaattoripätkä on peräisin?

Olen aivan varma että se on lainattu jostain, mutta koska internetin algoritmit ovat nykyään kovin pahasti rikki kaiken tekoälyroskan kanssa niin en sitä alkuperäistä ainakaan vielä löytänyt. Perstuntuma sanoo, että alkuperäinen sample (kuuluu tässä ajassa 1min 15sek eteenpäin) on jostain 90 luvun lopulta, Faithless tuli itsellä ensimmäisenä mieleen mutta ainakin Insomnia ja God is a DJ veti lyhyen korren.

Osaako sopulin laumaäly auttaa löytämään oikean kappaleen? Ja länsinaapurille toki kiva, että saivat kisoihin Norjasta edustajan jolla on ainakin jonkinmoiset mahdollisuudet pärjätä kisassa meidän win95 miestä vastaan.